Sijoitusmessut Helsingissä

Käväisin haistelemassa vaurauden ilmapiiriä sijoitusmessuilla Wanhassa Satamassa. Olihan siellä toinen toistaan paremmin menestyvää firmaa tyrkyllä vanhusten pienten rahojen perään. Rahastoissa oli tajolla ja osakkeita alalta kuin alalta. Neuvojiakin riitti enemmän ja vähemmän. Kaikki olivat sijoituksia vailla, mutta kukaan ei tarjonnut kunnolla mitään varmaa. Tai saihan muutamalta osastolta kahvia ja monilta karkkeja, mutta kun rahaa odoteltiin kävijäjoukolla.

Yleisö oli pääosin kypsässä iässä olevaa porukkaa. Toki oli joukossa yllättävän paljon nuoriakin. Mutta missä oli keski-ikäiset? He taisivat olla töissä tienaamassa sijoitettavaa ja keräämässä eläkerahaa kun ei sitä enää 30-50 vuoden kuluttua saa samalla tavalla kuin me nyt. Sijoittajakoulun luennolla oli teemana enemmänkin se mitä on tapahtunut kuin se mitä tulee tapahtumaan. Ei paikalla ollut ketään kristallipallon kanssa! Harmi! Kyllä muutama ennustajaeukko olisi tarvittu!

Käynnin parasta antia olivat siis Ramirentin kahvi, monen osaston Fazerin konvehdit ja Elisan osaston kuivamustekynä. Kannattiko käydä? No oli ne karkit aika hyviä!!!

Tukiasunnot ja häiriöt

Millä aivoilla mahtavat ajatella ne, jotka ovat päättäneet sijoittaa kymmenien ihmisten tukiasunnon keskelle tavanomaista asuntoaluetta Ruusulankadulle? Päättäjä ei ole tainnut kuulla vanhaa suomalaista sananlaskua "joukossa tyhmyys tiivistyy" ja tuohon voisi lisätä myös, että "joukossa tuhmuus tiivistyy".

Kun tuollainen joukko häiriköitä, päihteiden väärinkäyttäjiä ja muutoin epäsosiaalisia ihmisiä sijoitetaan yhteen, ei seurauksena voi olla muuta kuin lehdissä kuvatunlaista toimintaa. Nuo asukkaat suorastaan imuroivat perässään alueelle kavereitaan, joita ei millään tavoin sido tukiasujille määritellyt säännöt. Television näyttät ryypiskelijäporukat alueen kaduilla ja pihoilla eivät näyttäneet siistiltä töölöläisiltä näkymiltä. Ei siis ihme, että ympärillä asuvat sekä alueen yrittäjät ovat hädissään tuon villin porukan toimista!

Jotain pitäisi tehdä! Tuskin porukkaa saadaan siirretyksi Uralinkaan taakse kun ei sinne saada pahempiakaan roistoja! Vaikka kyllä pitäisi! Ainoa keino lienee nykyistäkin tiukempi valvonta asumisyksikössä ja riittävän rajut rangaistukset rikkomuksista. Häiriköt ulos asunnoista ja porttikielto Helsinkiin! Ja kaduilla roikkuvat kaverit Ilomantsin korpeen poimimaan karpaloita!

Käytöstavat kirjoituksissa ja kaduilla

Uskomatonta millaista tekstiä keskustelupalstoilla kirjoitetaan! Lueskelin eilen Suomi24:stä kirjoituksia koskien Tanssii Tähtien Kanssa-ohjelmaa. Kommentit, joilla suorituksia ja erityisesti tanssijoiden ulkonäköä kuvattiin, olivat alle kaiken arvostelun. Suora, härskeillä kommenteilla ihmisten kuvaaminen ei ole millään lailla hyväksyttävää!

Tuollaisten kirjoitusten laatijat tuskin itse pystyisivät esiintymään muualla kuin yksin pimeässä hiilikellarissa. Ja päässä heillä tuskin liikkuu mitään. Kun käytöstavat ja kohteliaisuus puuttuvat ovat ne heille pelkkiä sanoja vailla minkäänlaista sisältöä. Millainen tausta tuollaisilla kommentoijilla voi olla?

Ovatko he niitä koulujen ja katujen luusereita, joilla ei ole muuta kuin haukkua ympärillään olevia? Valitettavaa on, että tuollainen käytös vaan lisääntyy eikä sitä ilmeisesti voida estää mitenkään!

Tirkistellen kauneinta kotia etsimässä

On se vaan ihmeellistä miten toisten kotien katseleminen on niin mielenkiintoista! Maanantaina Hanna ja kumppanit kiersivät arvioimassa 3 kotia ohjelmassa "Suomen kauneinta kotia etsimässä". Nähtiin kotia "normaalilta aikakaudelta", modernia ja 50-lukulaista.

Kyllä normaalin kodin muhkeat nojatuolit houkuttelivat istumaan ja löhöilemään. Iso autotalli suorastaan poltteli nikkarimiehen sormia tiloillaan. Vau mitkä mahdollisuudet rakentaa työkaluille hyllyt ja työskentelytasot!

Modernin kodin tähtitaivaan tuike ja monenmoiset mahdollisuudet säätää talon tekniikkaa vaikuttivat avaruusajan hommilta. Tosin avaruusaikaahan tässä määrätyllä tavalla eletäänkin! Mutta uskomatonta kuinka paljon uudenlaista tekniikkaa on asuntoihin saatavissa! Halpaahan se ei varmaankaan ole. Musta-valko-harmaa ja suoralinjainen sisutus edustivat modernia tyyliä parhaimmillaan tai sitten pahimmillaan jos ei tyylistä satu pitämään.

Sitten turkulaisen vanhan rouvan asunto "antiikin" tyylikkäältä ajalta oli silmiähivelevän kaunista katsottavaa. Puusepäntyön hienot jäljet kaarineen ja upotuksineen olivat mahdottoman vau! Kalusteiden tyyliä myötäilivät lukuista kauniit taulut eri puolilla asuntoa.

Pintamateriaalien kirjo ja tarjonta on tänä päivänä uskomattoman laajaa. Esimerkiksi käykääpä vaan katsomassa muutamissa keraamisia laattoja myyvissä liikkeissä mitä on tarjolla! Pyörrytte valikoiman runsauden edessä. Samoin kalusteita pystyy hankkimaan täysin haluamaansa tyyliin. Hinnat vaihtelevat rajusti, mutta netti ja antiikkiliikkeet ovat innostuneen etsijän aarreaittoja. Ja modernin tyylin kalusteita myyviä liikkeitä löytyy myös runsaasti. Ei kun sutena asuntoa uudistamaan!!!

Raksu, Harri ja Manuela

Niin ovat tuntemattomat tanssijan tiet! Harrin epäonni muodostui Raksun onneksi. Suunnattoman harmillinen loukkaantuminen laittoi stopin Harrin finaaliin osallistumiselle. Harrin ja Jutan tanssi ovat olleet viime sunnuntaisen tanssijajoukon parasta katsottavaa läpi koko kilpailun. Ilman tätä takaiskua olisi suuri osa ohjlemaa seuraavasta kansasta varmaan laittaneet roponsa Harrin puolesta.

Mutta myös Rakelin ja Janin uskomaton kehittyminen on ollut miellyttävää seurattavaa. Rakelin syvä musikaalisuus ja uskomattoman hyvä kunto ovat antaneet katsojille hienoja elämyksiä. Manuelan urheilijan kunto ja notkeus ovat tuoneet oman nautintonsa katsojille. Väheksyä ei voi myöskään Manuelan upeaa kokonaisolemusta.

Ensi sunnuntaina saammekin nähdä onko Raksu sisuuntunut ja näyttää viimeiseen yleisöäänestykseen osallistuneille niin sanotusti närhen munat! Veikkaanpa, että ainakin tuomareiden äänten perusteella Raksu on voittaja. Janin loistavat koreografiat eivät juurikaan häviä Manuelan Matin kehittelemille tanssikuvioille! Matillahan on jo vankkaa kokemusta TTK:n voittamisesta.

Tsemppiä molemmille pareille ensi sunnuntain finaaliin!

Laitakaupungin valot

Kaurismäen totaalisen omanlaisensa elokuva nähtiin eilen illalla. Laitakaupungin valot kuvasi tavallisen vartijan työtä ja sitä kuinka hän höynähti ja ihastui kauniiseen tyttöön. Sen jälkeen vartijalta huijattiin vartiointikohteitten avaimet ja hänen uinuessa huumattuna tehtiin keikka kultasepänliikkeeseen. Vartija otti kontolleen rangaistuksen kun ei reagoinut syytöksiin, istui aikansa ja vapautui. Sen jälkeen ei elämä ottanut enää sujuakseen. Tuli työpaikan menetys, yritys rangaista rikollisia ja seurauksena oli lopulta selkäsauna. Eli metsään meni ja kaikki oli synkkää!

En osaa edes hurjimmissa kuvitelmissani uskoa, että joku voisi olla noin tyhmä kuin elokuvan päähenkilö on! Voiko joku mennä lapasen tavoin vankilaan rikoksesta, jota hän ei ollut tehnyt? Voiko yrittää rankaista puukolla pahaa sutta noin nössösti? No ei tietenkään voi ja ei voi!!

Kaurismäki koukuttaa ihmiset seuraamaan kuvaa ja odottamaan, että jotain rajua tapahtuisi ja paha saisi palkkansa. Mutta kun ei tapahdu eikä saa kuin hyvä vaan vaikeuksia! Ja repliikit ovat niin lyhyitä, tokaisumaisia, ennemminkin toteamuksia kuin oikeita repliikkejä tai vuoropuhelua. No miksi minä sitten katson tuommoista? No siksi kun odotan koko ajan jotain tapahtuvaksi!

Tanssitko eilen Tähtien kanssa?

Taas oli Tanssii Tähtien Kanssa-tuotantotiimi tehnyt hyvää työtä! Kynttilää oli hangattu rutosti laattiaan, kenkien pohjat oli kiillotettu ja tuomarit olivat hioneet kielensä teräviksi. Ompelimo oli antanut Singereitten laulaa ja juontajat olivat herkistäneet mikrofoninsa. Ei ollut jouten ollut orkesterikaan! Nuotit olivat telineissää järjestyksessä ettei riitasointuja pääsisi livahtamaan parketilla pyörivien parien korviin.

Mutta niin olivat läksyjään vääntäneet myös tanssijat! Ja kun Harri asteli James Bondina parketille vastapuolen agentti Jutta kainalossaan sai yleisö katsottavakseen jännittävän agentti-paso doblen. Tarina oli suorastaan hieno näytelmä, jossa saattoi eläytyä Bondin maailmaan. Mutta Raksun ja Janin charleston vetäisi kyllä huiput tunnelmallaan lähes 100 vuoden takaiseen aikaan. Asut, musiikki ja tanssi olivat hyvin ehjä kokonaisuus. Olihan veto! Mutta niin oli kymppirivikin täydellinen. Liljankukan helähtäessä soimaan liukuivat Manuela ja Matti tangon taikaan. Tanssi ei kerännyt huimia kehuja tuomareilta, mutta liike oli maallikolle kaunista katsottavaa eikä vähiten Manuelan upean kokonaisuuden takia.

Yllätystehtävä saikin tanssiparit kiireesti takaisin harjoitusparketille etsimään uusia kuvioita. Suunnattoman kaunis foxtrot Jutan ja Harrin keinumina oli erittäin nautittava suoritus ja tuli tuomariston palkitsemaksi. Cha cha Raksun ja Janin tanssimana oli loistava esitys, jossa Janin sähäkät liikkeet tukivat esitystä hienosti. Manuelan ja Matin sambassa oli vauhtia mukavasti, mutta kyllä heidän suorituksensa valitettavasti hävisi kahdelle muulle parille. Manuelalla on kaikki mahdollisuudet kehittyä loistavaksi tanssijaksi, mutta se vaatii vielä hieman lisää harjoittelua.

Tuomareiden pisteet tanssiesitysten jälkeen olivat Raksu 78, Harri 72 ja Manuela 62. Pistejakauma kuvasi tanssijoiden eroja myös maallikon silmiin osuvalla tavalla. Finaaliparin valinta jäikin sitten yleisön ratkaistavaksi. Yleisö yllätti jälleen kerran! Syntyi taas Tami-tyyppinen ratkaisu. Paras pari putosi yleisön äänillä. En osaa sanoa oliko tuo yllätys vai ei, että yleisö tekee omat ratkaisunsa, jotka poikkeavat ammattilaisten arvostelusta! Toivotaan, että alkava viikko tuo ensi sunnuntaille jännittävän loppukilpailun!