/>/> VANHUS STADISSA: Liikunta on livakkaa puuhaa!

torstai 4. huhtikuuta 2019

Liikunta on livakkaa puuhaa!

Pakkohan se on nousta vaaliahdistuksen alhosta ja ryhdistäytyä ainakin lyhyeksi toviksi. Ajattelin rasittaa teitä hikijutuilla.

Talvi siis meni, kevätkin meni ja lämpimät ovat jo ovella! Paitsi vappunahan sataa tietenkin perinteisesti räntää, mutta sitten on taas lämmintä. Onko siis kunto talven jäljiltä kohdallaan? No arvaahan! Mitä sitä höpöjä, kunto on kadonnut talven kinoksiin. Pakkohan se oli ryhtyä toimeen viipymättä.

Kävin maanantaina taas kuntosalilla pehmittämässä rautaa heikentyneillä lihaksillani sekä keskivartaloni mittavilla rasvamäärilla. Ei pehmentyneet, raudat! Lihakset kipeytyivät! En tykännyt taas ollenkaan.

Ja eikun lajia vaihtamaan! Kaivelin siis pari päivää sitten Husku-polkupyörän kellarista hänen siellä viettämänsä kahden kesän jälkeiseltä levolta. Rikkinäisen venttiilin vaihdoin ja hiki päässä pumppasin ilmaa renkaisiin. Aluksi ajattelin tuossa olevan liikuntaa yhdelle pulskalle vanhukselle jo kylliksi, mutta omatunto, tuo pirulainen pakotti matkalle.

No mikäpäs siinä, kyllähän se oli pakko polkaista liikkeelle! Matka oli päättyä heti alkuunsa taloyhtiön kivimuuriin. Oli nääs ajotaidot ja pyöränhallinta kadonneet. Täpärä väistöliike ja pientä isompi tuskanhiki palauttivat taidot salamana ja matka saattoi jatkua. Tosin olin muutenkin matkalla lääkäriin, niin ehkä siellä olisi muutama ruhjekin hoitunut samalla kerralla. Eipä siitä sen enempää!

Eilen käynnistin kaupunkipyörällä ajelut. Olihan siinäkin alkuunsa ongelmia, kun matkakortti oli vaihtunut, ja sillä pyörän käynnistäminen oli meitsille liian hankalaa. Onneksi apu löytyi asiakaspalvelun puhelimesta. Painallus kerrallaan sain puhelimessa neuvot ja pääsin liikkeelle keltaisella tsygällä.

Nyt olen kävellyt pyöräillyt, kävellyt ja kuntosaleillut parina viime päivänä. Ja kunto on noussut kohisten, jos sitä mitataan lihaskivulla. Joka paikkaa särkee ja makaaminen, istuminen, seisominen sekä lisäksi kaikenlainen liikkuminen tekevät kipeää. Teinkö aluksi liikaa? En tehnyt, se vaan ylimittainen, rasvalla voideltu, huippuunsa trimmattu lihas on niin herkkä kaikenlaisille muutoksille. Se tykkää liikaa sohvasta ja löhötuolista.

Olisiko pitänyt kuntoilla tauotta läpi talven? No olisi, sillä lihakset hiipuvat nopeasti ja voimien palauttaminen niihin on hidasta ja raskasta puuhaa.

Huomenna on taas salipäivä. Meinasin ponkaista iltapäivällä Nordic Healthin kuntosalille tarkastamaan raudat. Jos ovat liian raskaita, palaan kotiin miettimään uudenlaisen kuntoilustrategian.

Kuntoile sinäkin, etteivät lihaksesi pääse hiipumaan! Niitä tarvitaan tulevaisuudessa liikunta-, tasapaino- ja erilaisissa tekohommissa!

PS. Hain tähän kirjoittamiseen voimaa, henkeä ja inspiraatiota Oodista, josta todisteet alla!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti