Ihmiselle on mediaa tarjolla rutkasti - ja somea!

Alkanutta viikkoa vietetään kansallisen mediataidon viikkona. Tavoitteena on kehittää kaiken ikäisten kansalaisten mediataitoja ja kehittää valmiuksia kohtaamaan median luomia haasteita. Koordinaattorina toimii Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, Kavi. Jopas olikin melkoinen sanaviritys! Taitaa kuulua taas sarjaamme nykyaikaisia asioita ”yritä ottaa nimestä selvää ja päätellä sitten mitä me tehdään”. En ala kyllä tuota tässä selittämään, kun en pysty.

On meikävanhus joutunut melkoisen haasteen eteen tuon nykyaikaisen median kanssa. Oli lapsuudessa paljon helpompaa, kun ei ollut kuin isoisän radio, johon ei saanut meikälapsi koskea. Sitten tuli sanomalehdet, muut lehdet, radio ja vaikka mitä. Siihen asti minäkin selvisin median kanssa oikein mainiosti. Kuuntelin radiosta Baskervillen koiraa, sitten katselin telkkarista RinTinTiniä, luin Tex Willereitä ja sitten myöhemmin Aku Ankkaa.

Sitten alkoi puheet tietokoneista ja internetistä. Vuosikymmenten -80 ja -90 vaihteessa käynnistyi tietolaitteiden vyöry koteihin. Ensin pöydille ilmestyivät pöytätietokoneet, joiden kapasiteetti ja netin kautta saavutettava sisältö oli vielä varsin pientä. Kehityksen vauhti kiihtyi kiihtymistään laitteiden, netin ja sisältöpalveluiden kehittyessä. Tietokoneiden yleistyminen työpaikoilla ”pakotti” melkoisen joukon ihmisiä opettelemaan laitteiden käytön. Osa kuitenkin porskutti arjessaan mukavasti ilmankin.

Vasta 2000-luvulla ja karkeasti kuvaten, kuluvalla 2010-luvulla tietolaitteet ovat saavuttaneet lähes kaikki ihmiset. Jokaisella alkaa olla, seniorit mukaan lukien, vähintään älykännykät. Monilla on kotonaan pöytätietokoneet, kannettavat eli läppärit tai tablettilaitteet. Monilta löytyy myös kaikki nuo laitteet. Taisi olla niin, että pankkien toiminnan siirtyminen nettiin, oli se suurin pakko opetella em. laitteiden käyttö.

No helpottiko nuo laitteet sitten elämää? Mielestäni helpotti ja suunnattomasti. Toki meille useimmille uusien vempeleiden opettelu on tuottanut henkistä tuskaa, mutta onneksi nykyään löytyy kohtuullisen helposti apua oppimiseen. Monilla paikkakunnilla apu löytyy kirjastoista, järjestöiltä, pääkaupunkiseudulla mm. Enter ry:n opastuspaikoilta ja monelle suvun nuorempi polvi on hyvä opinlähde.

Mitä kaikkea nettimaailmassa on tarjolla? Ehkä luettelo on syytä aloittaa tiedon lähteistä, selaimista, joista eniten käytettyjä ovat Chrome (Google), Mozilla Firefox ja Safari. Niiden takaa ja kautta löytyykin sitten runsaasti maailmalla tarjolla olevaa asiaa ja tietoa. Viimeisen muutaman vuoden aikana on maailmanlaajuisesti yleistynyt useita pikatiedon ja yhteydenpidon ohjelmia (=sovelluksia, appeja), kuten esim. Facebook, Twitter, Pinterest, Instagram, Youtube, sähköpostisovellukset, blogit, WhatsApp, FaceTime, Messenger, Skype ja varmaan monia muitakin meilläpäin vähemmän käytettyjä sovelluksia.

Nuo ohjelmat ovat avanneet monelle uuden mahdollisuuden toteuttaa itseään, tuoda omia ideoitaan muiden tietoon, esitellä harrastuksiaan ja elämäänsä, osallistua yhteisölliseen toimintaan, keskustella muiden kanssa, välittää tietoa jne.

Itse olen ollut some-aktiivisin tämän blogini "Vanhus Stadissa" kautta, jonne on yli 5 vuoden aikana kertynyt 568 kirjoitusta (postausta). Blogissani käyntejä on tuona aikana ollut yli 62.500 kappaletta. Vanhus Stadissa on toiminut omien ajatus- ja havaintopurskausteni purkautumiskanavana. Instagramissa olen nimimerkilläni mukkinen julkaissut reilut parisataa kuvaa, mutta en ole kovin innostunut kuvaaja, joten Instagram on jäänyt vähemmälle. Twitterin kanssa minulla meni pitkään ennenkuin aloin seuraamaan sitä hieman aktiivisemmin, eikä siihen olleet vähiten syypäitä erään ison valtion johtaja ja Seppo-koira. Twitteriä vaan luen enimmäkseen, harvemmin julkaisen mitään itse siellä. Facebookiin liittymiseen tuli tarve, kun muutamat yhteisöt (mm. Enter, sukututkimusyhteisöt, asuinalueryhmät, kirpputoriryhmät, kirjoittajien ryhmät), joiden jäsen olen, viestittävät ja tiedottavat ainoastaan sen kautta. En ole itse kovin aktiivinen Facebookissa julkaisija. Pinterestiin innostuin, kun tajusin sieltä löytyvän monenlaista apua ja ideoita eri asioihin. Siellä seuraan useita asiaryhmiä, joista tulee lähes päivittäin vinkkejä sähköpostiini.

 

Haasteellista onkin tunnistaa noiden ohjelmien käyttäjiin kohdistuvat rikollisuuden muodot. Netin käyttäjän on oltava aina äärimmäisen tarkka, ettei klikkaa jossain julkaisussa houkuttelevaa linkkiä, jolla kalastellaan esim. käyttäjän tietoja. Jokaisen netinkäyttäjän on aina syytä epäillä viestissä tai sivustolla käyttäjätunnusten tai tunnuslukujen kyselyä, itselleen tuntemattomalta tulevaa viestiä, poikkeuksellisen houkuttelevaa tarjousta jne. Nettiostaminen täysin tuntemattomilta sivustoilta on aina iso riski. Kaikesta varoittavaa luetteloa ei oikein pysty edes tekemään. Tärkeää on seurata myös tiedotusvälineissä viranomaisten varoituksia.

Hysteeriseen pelkoon ei toki ole syytä, mutta terve järki ja varovaisuus on oltava aina mukana, kun nettiä käyttää. Terästäydy ja pohdi tarkkaan ennenkuin teet mitään, jos sinua pyydetään klikkaamaan jotain kohtaa tai kysytään jotain henkilökohtaisia tietoja tai tunnuslukuja! Jos olet epävarma, kysy aina joltain neuvoa! Mm. enteriläisiltä saat tietoteknisiin asioihin apua!

Tarviiko noita ohjelmia kaikkia käyttää ja osata? No ei tietenkään! Niinkuin eräs Enterin opastajaguru on todennut "Ei tavallisen ihmisen tarvitse osata noita laitteita ja ohjelmia insinöörin lailla, vaan riittää, kun tietää mitä sovelluksia tarvitsee, ja käyttää sitten niitä!" Alkuun pääsemisessä kannatta kuitenkin kysyä apua, jos on epävarma mitä ja miten.

Rohkeasti vaan sekaan ja somettamaan! Perusta ensin tunnukset haluamaasi sovellukseen ja seuraile aluksi muitten sometusta. Kun homma avautuu sinulle paremmin, niin aloita oma somettaminen! Kyllä meillä jokaisella on jotain sanottavaa muille tai halu osallistua!