Olen ottanut nyt monena vuotena flunssarokotuksen ja etenkin kahtena viime vuotena sen jälkeen sairastanut kunnon miehenkaatoflunssan. Ajattelin tänä vuonna, että kyllä kolmas kerta rokotusta tepsii ja puree. Hykertelin terveyttäni kuullessani kansalaisten kaatuillessa peteihin taudin iskiessä. Olisi kannattanut vaan pitää sumppu ummessa ja mölyt mahassa.
Se iski nimittäin toissapäivänä. Nokka eli sieraimet alkoivat valua jotain ylimääräistä ja vähitellen tukkeentua. Sitten tunki mukaan kuvioon kuumeinen olotuntemus. Kuume kuitenkin on toistaiseksi pysynyt loitolla. Kurkkuakin on kutitellut. Olen kuunnellut herkällä korvalla korvatuntemuksia, ettei pääse iskemään tulehduksen tynkää siihen suuntaan. Viime viikolla päättyi siihen syöty kuukauden mittainen antibioottikuuri. Onneksi ei ole vielä ollut isompia merkkejä korvan uusista ongelmista.
Viime yö menikin sitten levottomalla unella, kuivan kurkun ja suun herättäessä monta kertaa tyhjän nieleskelyyn. Muutaman kerran herätti nenäaukolle soljuva neste. Se säikäytti aktiivisen nenäveren vuotajan, mutta veri onneksi olikin vain kirkasta nestettä. Eli yö oli levoton ja väsyttävä.
Nyt aamupäivällä tuntuu, että pahin saattaisi olla jo ohi. Ehkä ei pitäisi nuolaista ennenkuin tipahtelee! Suurin hyötyjä tästä tilanteesta on paikallinen apteekkari. Sitä on meikävanhus vetänyt vitamiineja kaikista aakkoskirjaimista sekä pillereitä, nesteitä ja voiteita joka lähtöön. Ehkä niistä jokin on osunut taudin aiheuttajan ytimeen. Tuota ainakin toivon!
Neuvona sanoisin kaikille, että pitäkää edelleen villahousut jalassa, älkää henkäilkö vieraitten suuntaan, siitäkää suutelot terveisiin aikoihin, väistelkää näkyviä tautipöpöjä, peskää käsiänne ja olkaa ystävällisiä kanssaihmisille! Tuo viimeinen on semmoinen yleisneuvo, joka pätee terveenäkin, saati sairaan. Paranemisiin!
Tässä on osa tarveaineista |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti