Kykyjen punnitseminen - Alku!

Että tulikin julkisesti kirjoitettua itselle kompastuskivi eli emämunaus! Tosin ei minua saa millään muullakaan keinoin ryhtymään mihinkään uuteen. Mutta, että piti luvata opetella ukun eli ukulelen soitantoa! Hermo piti tuon kirjoitukseni jälkeen lähes kolme viikkoa. Yritin unohtaa lupaukseni, mutta pieni menninkäinen päässäni muistutti jatkuvasti lupauksesta.

Päästyäni mökiltä ja maalaushommista kahden päivän lomalle Helsinkiin, päätin ottaa kiinni härkää sarvista ja itseäni niskasta. Marssin muina muusikkoina Musiikki Fazerille kyselemään soitinta. Kysyin sellaista mallia, jonka voisin, kyllästyttyäni varmaankin kahdessa päivässä harjoitteluun, laittaa mökillä nuotioon. Eli ei aivan kalleinta konserttimallia! Onnekseni juuri sitä minulle (kuulemma!) sopivaa mallia ei ollut sillä hetkellä myymälässä. Sitä tulisi vasta noin kuukauden kuluttua. Lupasin palata asiaan! Huh, huh! Olipas "läheltä piti"-tilanne!

Omatuntoni edelleen soimatessa muistin nähneeni soittimia myös Verkkokaupassa, joten seuraavaksi matkasin kohti Jätkäsaarta. Ja siellähän niitä valitettavasti oli! Olin varautunut matkaan tuhdilla setelinipulla, kokonaisella viidellä kympillä. Tarkistin tarjolla olevan ukulelen hinnan myymälän nettipäätteeltä ja yllätyksekseni hinta olikin kohtuulliset 29,90 Euroa! Investointi ei siis muodostunut järin kohtuuttomaksi! Se kestäisi jopa todennäköisenä läheisteni pitämän projektini epäonnistumisen.

Noutovaraston luukulta "unelmieni" soitin löytyi ja se luovutettiin minulle tuota kohtuullista maksusuoritusta vastaan. Mainitsin myyntihenkilölle, että ei kannata katsella vielä aikoihin konsertti-ilmoitustani! Voi nimittäin kestää tovin ennenkuin minulle tarvitsee varata Musiikkitalolta konserttisalia! Ajelin renkaat soikeana kotiin, purin soittimen paketistaan ja nostin sen povelleni. Ja tajusin mokanneeni todella pahasti! Ei olisi pitänyt luvata mitään ja ei ainakaan julkisesti! Pieni soitin ja nakkisormet eivät ole optimaalisin yhdistelmä musisoinnille! Yksi kieli olisi vielä menetellyt, mutta tässä oli kokonaista neljä kieltä! Kokeilla kuitenkin täytyi kun tuli luvatuksi!

Onneksi on iPad olemassa! Youtube muodostui pelastajaksi aloittamiselle. Sieltä löytyi monet viritysohjeet ja opastusvideot alkuun pääsemiseksi. AppStoresta löytyi aiheeseen liittyviä sovelluksia. Enää ei puuttunut kuin kykenevä oppija! Päätin yrittää itse kun muitakaan ei ollut saapuvilla!

Nyt muutaman päivän jälkeen osaan jo neljä sointua. Tiedän missä sormien pitäisi olla, en vielä muista mikä on minkäkin soinnun nimi ja sormet eivät suostu koko hommaan. Ja sitäkään minulle ei ollut kukaan kertonut, ettei soitinta rämpytetäkään suoraan alas, vaan siinä on rämpytyskädelle esim. alas-alas-ylös-ylös-alas-ylös-juttuja ja kaikkia variaatioita käden alas-ylös-heilutteluista. Ei tuo kyllä mene ikinä jakeluun käteeni asti!

Nyt jo mökin maalauksen lomassa neljäntenä harjoituspäivänä tekee mieli nuotiolla paistettua makkaraa! Mitähän tekisin?

Ja sopii se seniorillekin! Mutta se helppous hakee minun tapauksessa vielä itseään!

Ja väreissä olisi löytynyt joka asuun sopiva vaihtoehto!

Ja siinä hän on, mutta ei taida taipua käsissäni!  

Väri on oiva! Melkein mökin uusi sävy ja sopii tarvittaessa saunan uuniinkin.