Kestääkö luut näitä kelejä?

Se vaan taas yllätti meidät - niin siis liukkaat kelit! Ei sitä vaan usko millään, että talvi tulee joka vuosi. Pekka Pouta, Anne Borgström, Seija Paasonen ja monet muut ovat mielestäni luvanneet meille jatkuvia kesiä ja jatkuvaa aurinkoa. En tiedä onko se koskenut Suomea vai jotain etelämpänä sijaitsevaa maata? En tiedä tykkäisinkö, että aina olisi kuumaa ja palmupuut heiluisivat taloyhtiön pihalla? En taitaisi tykätä, sillä kyllä pitää olla välillä myrryskeliäkin.

Mutta on se vaan taas aamuisin liukasta! Se on suomalaisen vanhuksen luu heikkoa, kun sitä alkaa olla nuorukaistenkin luu - siis heikkoa. Eikä siinä tunnu auttavan vaikka olisi pää umpiluutakin. Ainakin toisten miestä! Meistä vanhuksista melkoinen osa kärsii osteoporoosin heikkouksista tai ainakin muuten haperosta luusta. Vaikka on vedetty elämän aikana ainakin kymmenentuhatta litraa maitoa, niin ei ole kalsiumit riittäneet. Oluelta en ole tuohon asiaan paljon apua odottanut. Nyt vedetään sitten kaksin käsin CalchiChew:ta ja muita kalkkinappeja toivoen, että luu rakentuisi takaisin ratakiskon vahvaksi. Mutta ei se taida enää onnistua!

Kun tuolla kaduilla ja kujilla sitten teputellaan, pitää taas kerran olla äärimmäisen tarkkana, ettei tossu livahda alta. Jos pääsee livahtamaan, ei auta edes laskuvarjohyppääjän koulutus kaatumisessa. Se vaan vanhan ihmisen ranneluu, häntäluu, värttinäluu, lonkkaluu ja pers'kannikka joutuu silloin pinhuusiin. Siitä seuraa valitettavan usein piipaa-puupaa-auton kyyti ja pitkä prosessi terveydenhuollon hellässä hoivassa. Eikä se ole aina mukavaa! Vaikka olisi kuinka kivat hoitajat.

Kyllä on näinä päivinä hetki syytä miettiä millä suojautua! Olisiko kävelysauvoista apua, miten olisi kengänpohjan liukuesteet, pitäisikö ainakin jättää hötkyily ja tepastella varovaisemmin? Ja miten pää suojataan? Sekin voi särkyä katuakrobatiassa!

Mutta sen vaan sanon, että OLKAA VAROVAISIA TUOLLA ULKONA!!!


Syötän Teille taas Kiina kuvia kun ei ollut koneella tallessa mitään luunmurtumia koskevia! 
Laitan kuvan kuitenkin hieman vastaavasta kiinalaisesta tilanteesta. Lisää kuvia löytyy osoitteesta http://vanhusreissussa.blogspot.fi/

Kaverit ei ole kaatuneet, ovat muuten rikki! Korjausvälineitä vierellä.

Kyllä taas tänään kauhistutti, sieppasi ja otti hermoon!

Kyllä meinasi taas mennä hermo kauniin, aurinkoisen syyspäivän aikana! Eikä olisi jaksanut kiivailla kun ei aurinkoa ole ollut liiemmälti tarjolla tänä vuonna. On ollut vaan ei nyt itkua, mutta enimmäkseen hampaankiristystä, selkäsärkyä ja huonoa keliä. Ja ne puolukatkin jäi poimimatta! Oloa ei ole helpottanut edes vahvana jylläävä flunssakaan. Syyt hermoiluun olivat poikkeuksellisen vakavia.

Päivän uutisannin aloitti heti kouluampumiset. Ei nuo Ameriikan asehommat tule näköjään kuosiin. Pahenee vaan! Siellä saa riehua aseen kanssa ilman estettä ja aiheuttaa viattomille hengenmeno. Kyllä on pantava pyssyt säkkiin ja upotettava isoon veteen. Jos asekannatusjärjestö naputtaa vastaan, niin menkööt ammuskelemaan erämaahan yksikseen, mutta älköön tuoko tussareita ihmisten ilmoille. Päivän mittaan analysoitiin Lähi-Idän pommituksia kun yksi pommittaa yhtä ja toinen toista. Myöhemmin kerrottiin Turkin järkyttävistä pommi-iskuista. Eikö maailmassa ole enää yhtään järkeä! Hirvittäväksi on maailma mennyt!

Päivän aikana sitten politikoitiin monien tahojen toimesta. Kellä nousee ja kellä laskee, siis kannatus. Eikä maan asioista tule sen valmiimpaa! Se tuo parlamentarismihan ei anna mahdollisuutta yksimielisyyteen kun siihen kuuluu olla vastaan aina kun toinen sanoo jotain. Ja talous vaan kurjistuu!

Kansaa edustetaan tai itseä vaan ja ammattiporukoita puolustetaan tai pikkuporukkaa vaan ja tuloja nostetaan tai ainakin etuja lisätään ja hintoja halpuutetaan tai kalliinnutetaan ja kouluja lopetetaan tai homeutetaan ja puolustetaan julkisia tai yksityisiä ja junilla ajaa VR tai bussiyhtiö ja turvaa haetaan tai ei haetakaan ja turvaa annetaan tai ei annetakaan ja humausaineita laitetaan tynnyriin tai kannon alle ja Ulvilan jutussa tuomitaan viikottain tai ei tuomita ja autopäästöjä huijataan tai ajetaan sähköautolla ilman päästöjä ja tiet on liukkaita tai sitten ei ja lottokuponkeja täytellään eikä sieltäkään tule koskaan yhtään mitään. Se, se vasta ikävää on!

Lotonkin päävoitto meni niin pieneksi ettei sitäkään enää viitsi yrittää. Kyllä pitää kokeilla Euroshopperia eikun sitä euron jackpottia ja viikingin juttua kun niissä on paljon enemmän rahaa tarjolla. Sitä kun ihmisen kannattaa isoa pyytää vaikka ei saisikaan! Veikkaus pommittaa joka viikko emaililla, että ota osaa kilpailuun ja voita milloin lippuja ja milloin lappuja tai veitsisarjoja tai jotain muuta. Saisivat jakaa vaikka pieniäkin voittoja niin tulisi ihmiselle edes lämmin mieli joskus!

Pitäisiköhän valtion täyttää Veikkauksen kuponkeja muutamalla sadalla miljoonalla, että saataisiin Suomelle rahaa? Luulisi tulevan päävoitto ja useampikin kun tarpeeksi laittaa kuponkeja likoon! Kun ei hallitus, poliitikot, ammattiyhdistyneet eikä kukaan muukaan tunnu tajuavan, että Suomella on huonot housussa. Kun nyt pitäisi yhdessä päättää tehdä toimenpiteitä ja ratkaisuja.

Jos olisi Niilo Tarvajärvi vielä puikoissa, niin kyllä pantaisiin kansalaiskeräys pystyyn ja hommattaisiin Suomelle kunnon rahakasa tai muu merkittävä hyödykekasa! Ei kuitenkaan poliisiautoja kun poliisejakin vaan vähennetään jatkuvasti. Ja Tarvan kanssa kaikki puhaltaisivat yhteen hiileen niin, että viikset ja otsatukka kärähtäisivät, mutta ei se haittaisi kun olisi yhteinen asia ja etu kysymyksessä.


Laitan mielialan kohentamiseksi mukaan Kiinan kuvan, kun siellä oli niin aurinkoista ja lämmintäkin.

Shanghai

Ja ruokahan rauhoittaa aina!

Mökkiä talviteloille ja ajoitus pielessä

Antoi se ylin säittenhaltija vaan hienot kelit mökin talvilaitolle! Aurinkoa taivaan täydeltä ja pakkasta sopivat pari astetta. Eipä tuota aurinkoa oikein kesän aikaan nähtykään! Ei vaan haltija tiennyt eikä ottanut huomioon, että tauti iski liian aikaisin. Se on räkätautisen huono riuhtoa pitkin tantereita talven odotuspuuhissa. Samalla kun yskit keuhkoja pihalle ja niistät alvariinsa nenää, pitäisi haravoida, nostaa laituria, kantaa pihatonttuja varastoon, kääntää venettä alassuin ja vaikka mitä! Niin ja käydä karpalosuolla! Mene siinä kahlaamaan suolle nilkat jäässä kun pakkastakin on pari astetta! Ja entäs ne puolukat, jotka on vieläkin poimimatta Kiinan houkutusten takia? En ala mitään! Onneksi hengetär löysi suppilovahveropesäkkeen ja saatiin kunnon kastikkeet.

Tämä ei ole kivaa! Kaksi muovipussillista lääkkeitä on mökillä mukana. Yksi pussi meille molemmille puoliskoille. Kohta on oltu yhdessä 40 vuotta eikä samat lääkkeet osu vieläkään. On lääketeollisuudellakin vielä oppimista ja täsmentämisen tarvetta kohdentamisessa. Joudun välillä käymään kotihengettären pussilla ja hän minun, kun epäilyttää, että toisella on paremmat dropit. Harhauduinpa jopa ottamaan kaapin perältä löytämästäni lasiesineestä pienet Cognacin maakunnan lääkedropit. En tiedä auttoiko, mutta yskiminen ja niistäminen nauratti enemmän kuin ilman noita droppeja.

Mutta unet on metsässä ja kun stereona yskitään niin ajoitus ei satu koskaan kohdalleen. Kun toinen saa unen päästä kiinni niin toinen aloittaa metelin ja päinvastoin. Nuku siinä sitten! En osaa sanoa, onko tuo sitä yhdessä tekemistä, jota suositellaan aviopuoliskoille? Luulin sen olevan aivan jotain muuta!

Yöt on nykyään nopeasti nukuttu ja siitä näkökulmasta telkkarikin aloittaa lähetyksensä aivan liian myöhään. Kuudelta vasta! Mikä aika se on? Kyllä tv-lähetysten pitäisi alkaa jo viimeistään klo 4 kun kunnon ihmiset yskii itsensä lopullisesti hereille.Joskus voisi alkaa jopa klo 3. Ja olisi mukavaa katsoa uutisia klo 4.15 aamukahvia juodessa. Hesarikin ilmestyy iPadille vasta puolisen tuntia myöhemmin. Sekin siis myöhässä! Ei ole helppoa eläkeihmisen aamu! Ainakaan flunssassa, joka tuli liian aikaisin eli ennen rokotuksia!

Jos olisin tämän tiennyt, olisin ostanut neljännen pullon käsidesiä ja kuurannut sillä korvantauksetkin. Ei olisi pöpö tarttunut! Mutta kun se löysi taas kerran minut. Tiesi ruoja etten osaa kieltäytyä mistään! Siis ilmaisesta!

Se on hittoa kun aina joku on aikaisessa ja joku myöhässä! Yritä siinä sitten ehtiä mukaan oikeaan tilanteeseen oikeaan aikaan! 

Jos Sinua kiinnostaa vielä mitä puuhasin Kiinassa, niin lukaisehan reissusta toisesta blogistani vanhusreissussa.blogspot.fi ! Kirjoittelen sinne lähiaikoina pätkä kerrallaan kokemuksiani. 

Muistutuksen uudesta blogitekstistä voit tilata sähköpostiisi vasemman reunan lokerosta kirjoittamalla siihen oma sähköpostiosoitteesi. Sen jälkeen saat englanninkielisen viestin, jossa pyydetään vahvistamaan pyyntö. Siinä joutuu kirjoittamaan ensin vänkkyrätekstit lokeroon ja sitten lähettämään vahvistuksen klikkaamalla.

Ei se ihminen opi vaan ajamaan kelien mukaan!

On se vaan ihmisen pää rakennettu omituisella tavalla! Sisällä on melkoinen tietokone, jonka pitäisi sisältää kaikki pään omistajan tarvitsema tieto. Mitä vanhempi pää, sitä enemmän siellä kovalevyllä tai siis kovaluun sisällä harmaassa massassa pitäisi olla tietoa.

Mutta kun ei! Ei muista, tiedä, osaa tai jotain muuta. Onko pään työmuisti häiriöaltis? Kovaluun suojaamassa harmaassa massassa on tietoa, mutta se ei vaan siirry sinne missä sitä tarvittaisiin. Onko synapsit, vai mitä napseja ne nyt ovatkaan, katkovia kuin releet, päällä - pois - päällä - pois?

Ajelin eilen kohti Savoa ja talviteloille laitettavaa kesämökkiä. Stadissa oli aamutuimaan -2C lähtiessämme taipaleelle. Lahden ja Heinolan tienoilla lämpötila muuttui kohti -4C-astetta. Monesti kävi mielessä vanhat Taljan ja Liikenneturvan opit salakavalasta liukkaudesta tiellä. Mutta aurinko paistoi ja tie oli kuiva kuin konsanaan parhaana kesäisenä hellepäivänä. Mikäpä siinä ajellessa kun radion Nostalgia-kanavalta tuli mieluisaa musiikkia.

Kunnes Heinolan Tähtiniemen sillan pylonit paljastuivat metsän takaa, liikenne stoppasi kokonaan ja moottoritien molempien kaistojen autot pysähtyivät. Ennen stoppaamistani rekan katveeseen olin näkevinäni sillalla sinisten välkkyvalojen hehkun. Siinä sitten istuttiin jumissa minä vaimon kanssa autossamme tsiljoonan muun autoilijan kanssa. Piennarta myöten ohitsemme painalsi neljä ambulanssia. Reilun tunnin aikana, jonka olimme jumissa peltilaatikossamme, kävi monta kertaa mielessä, että iskiköhän sillan jääkansi jonkun menoon. Vastaus oli selvä jo siihen mennessä kun ohitsemme piennarta myöteen pyyhälsi kaksi Falckin hinausautoa.

Kojelaudalla iPadilta katsotun parin Studio55:n jälkeen pääsimme liikkeelle ja reilun parin sadan metrin jälkeen arvelumme vahvistuivat. Sillalla oli neljä kolarin ruttaamaa ajopeliä. Ja jääkansi oli iskenyt koko joukkoon. Ja liukkaus sillalla oli edelleen tallella.

Myöhemmin radion alueuutiset kertoivat yhden henkilöauton ohittaneen rekkaa ja joutuneen luisuun päin rekkaa. Avuksi pysähtyneeseen toiseen henkilöautoon törmäsi kolmas ja sitä väistänyt neljäs jysäytti kaiteeseen. Kuudesta mukana olleesta ihmisestä kolme joutui sairaalaan näyttämään vammojaan eikä tietääkseni kukaan loukkaantunut pahasti. Onneksi!

No olisinko sitten itse välttänyt tuon tilanteen ja tajunnut sillan liukkauden? Sitä ei voi tietää, mutta epäilen, että olisin saattanut joutua samaan tilanteeseen kaikesta varautumisestani huolimatta. Sen verran koheltaja minäkin olen. Mutta niin varovasti en ole ajanut koskaan loppumatkaa mökille kuin tänään ajoin! Heinolasta eteenpäin kapeampi valtatie oli kostea ja jäinen metsäpaikoissa, jossa aurinko ei paistanut ajoradalle.

Ei koskaan voi olla varma olosuhteista ja tuntuu, että liukkaus pääsee yllättämään autoilijat joka syksy. Eli ole Sinäkin varovainen liikenteessä liukkaalla ja myös kuivalla kelillä! Varaudu aina arvaamattomiin tilanteisiin liikenteessä!

Liikennelaulukin sen sanoi Malmstenin Jorin eli Georgen tulkitsemana "Muista aina liikenteessä, monta vaaraa onpi eessä ...".



Jos Sinua kiinnostaa mitä puuhasin Kiinassa, niin lukaisehan reissusta toisesta blogistani vanhusreissussa.blogspot.fi ! Kirjoittelen sinne vähitellen kokemuksiani. Siellä on nyt menossa kolmas päivä ja koko matka kesti 10 päivää.

Flunssa vie hentoa ihmistä

Onko se taas laitaa? Viime talvena otin flunssarokotuksen ja mitä siitä seurasi? No tietenkin vuosisadan räkätauti. Eihän se kyllä yksin ollut rokotuksen syytä. Rokotus vaan oli eri tautiin ja sitten oli ison leikkauksen jälkeinen heikohko vastuskyky. Pääsihän se pöpö sitten iskemään hentoon kroppaan.

Nyt olen samanlaisten asioitten äärellä. Paitsi rokotusta en ole vielä ottanut. Eilen oli Hesarissa juttu, että maailmalta on tulossa monta A-flunssavirusta ja yksi B-virus. En kyllä pidä kun minut pannaan taas valitsemaan minkä noista ottaisi. Ja kun kaikkiin ei ole olemassa edes rokotusta.

Jos olisin alle 2-vuotias saisin rokotuksen nenäsumutteena. No sekin vielä! Mutta kun en ole vaikka ajatuksen juoksu onkin menossa tuon iän suuntaan. Olen ylipainoinen, heikko vanha mies, enkä tykkää erityisesti, että minua pistellään. En kaipaa lisää reikiä. Minusta riittää, että niitä on pari alapäässä ja 5 pääpäässä. Niillä pitäisi ihmisen pärjätä!

No nyt kuitenkin harjoittelen flunssaa taas. Ja pelkään! Jos se tuleva talven flunssa on pahempi kuin tämä harjoitustauti, niin miten minä heikko ihminen pärjään? Ja otanko rokotuksen vai en? Jos sen vasta-aineet onkin takoitettu toiseen pöpöön? Silloin tulee taas turha reikä ihmiseen.

Nyt en kuitenkaan voi muuta kuin kärsiä kurkkukivusta ja kuumeisesta olosta, yskiä keuhkonkappaleita pihalle ja niistää nokan verille. Näillä mennään! Ja nenäliinoilla, kuumalla nesteellä ja kourallisella pillereitä.

Kunpa selviäisin tästäkin jotenkin hengissä!

Vanhus Reissussa - oma blogi

Palattuani Kiinasta korjailin hieman reissujani varten perustetun blogin sivuja. Ja varmaan korjaan vielä muulloinkin, mutta nyt se löytyy alla olevasta osoitteesta.

http://vanhusreissussa.blogspot.fi/

Ajattelin kirjoitella tuossa blogissani nyt ensiksi kiinalaisia juttujani ja myöhemmin ehkä tarinoita muilta reissuiltani. Tuolla Vanhus Reissussa blogissa on myös kohta, johon voi laittaa oman email-osoitteensa. Silloin saat heti viestin kun saan riipustettua jotain uutta.

Nyt on kirjoitussormi aika väsynyt pitkistä lennoista, junamatkoista, nukkumattomista öistä, muurille kiipeämisesta ja ennen kaikkea flunssasta. Mutta malttakaahan! Kuvia minulla on lähes 2500 kappaletta, joista osassa näkyy peukalo ja osassa jalkaterä. Niitä kuvia en meinaa esittää, enkä suurta osaa muistakaan, mutta parhaita kyllä.


Nyt on taas lompakossa tilaa ja reppu tyhjä, mutta masu on täynnä! Ja mukavaa oli!

Kyllä matkailu avartaa!

Kiinalainen juttu - valmistautuminen

Olenko iloinen vai en? En juurikaan tiedä. Taitaa vanhuus rassata melkoisen ikävällä tavalla kivassa asiassa. Edessäni on matka Kiinaan. Viimeksi kuluneen viikon aikana kun olen kulkenut kaupungilla, olen havainnut Suomessa lukuisan määrän kiinalaisia turisteja. Minusta on oikeus ja kohtuus, että teen vastavuoroisuusmatkan heidän kotikonnuilleen. Ja minä kun olen jo nähnyt Helsingin monta kertaa niin vaihtelukin virkistänee.

Siis miten vanhuus rassaa? No aina ennen kun on ollut edessä matka jonnekin kotirappua pidemmälle, olen ollut innoissani. Olen sielultani aivan taatusti maailmankansalainen. Ulkomaa on syvällä sielussani ja kotimaa yhtä syvällä kynsieni alla. Mutta nyt on jotenkin toisin! Odotukset ovat aavistuksen pelonsekaisia. Eikä siinä ole juurikaan merkitystä sillä, että matkakohteen aakkoset ovat oudot ja intonaatio on minulle täysin tuntematon.

Olen kokenut semmoista ennenkin. Ei ole auenneet Intian eikä Thaimaan eikä Kreikan eikä muutaman muunkaan maan aakkoset. Huolimatta kielikurssista, huonoa oli ymmärtää venäläistenkin kirjoitusta. Miksi ne ei muualla osaa käyttää oikeita aakkosia vaan ovat kehittelleet omia vänkkyröitään? Eikö voitaisi sopia, että ensi viikosta alkaen puhutaan maapallolla joko suomea tai sitten englantia selvästi ääntäen? Se olisi kaikkien kannalta parasta. Ainakin minun!

Mutta olen kyllä matkaan valmistautunut! Olen varannut pussillisen selkäsärkypillereitä ja iPadille monenlaisia appseja eli sovelluksia. Nyt on laitteella Kiinan sääappsi, kielenkääntöappsi, kartta-appsi ja kaikki vanhat tarpeelliset ja tarpeettomat appsit odottamassa tarvettaan. Lisäksi on kuvat passista, lipuista, matkalaukuista, matkaohjelmasta, mökillä pyörivästä oravasta, moottorisahan teräketjun mallista, printterin mustekasetista ja vaimon kukkapenkistä. Kyllä niillä pitäisi pärjätä Kiinassakin saati Helsingin kauppatorilla. Tosin sääappsi on kirjoitettu kiinaksi enkä tiedä minkä paikkakunnan säätila siinä kulloinkin näkyy. Olen ajatellut, että katson sen seudun säätilaa, jossa on sillä hetkellä lämpimintä ja aurinkoisinta. Tosin tuollaisen sään osuminen olinpaikkakunnalleni on hieman sattuman kauppaa. Mutta ainahan sopii toivoa!


Mutta näillä mennään ja muutaman päivän kuluttua Finnairilla ja Air Chinalla. Kumpihan on parempi? Matkakuume antaa kuitenkin edelleen odottaa itseään. Ehkä se sieltä vielä tulee! Ja kerron ehkä retkestäni lisää kunhan pääsen käyttämään appsejani, kameraa, sen kolmea akkua ja neljää muistikorttia.

 


Elikkä Tsaina hiör Ai kamm!