Pyöräily Stadissa on tehty helpoksi

Kiitos Helsingin kaupungille runsaasta pyörätieverkostosta! Pyöräily on tehty kaupungissa melko helpoksi rakentamalla viime vuosien aikana myös kantakaupungin alueelle muusta väylästä erotettuja pyöräteitä. Esimerkiksi Erottajan ja Postitalon välillä on pyörätiet molemmin puolin katua. Lisäksi eri puolilla keskustan aluetta löytyy suuri määrä pyörätelineitä. Keskuspuiston väyläthän ovat olleet käytettävissä jo vuosikymmenten ajan.

Eräs ongelma kuitenkin on usein pyöräteiden merkitseminen liikennemerkeillä. Uusilla pyöräteillä merkinnät yleensä löytyvät mutta vanhoilla niitä ei useinkaan ole. Lisäksi pyörätie saattaa loppua yllättäen kadun kaventuessa. Myös katukäytävän reuna pyörätien kadunylityksissä on usein liian korkea, jolloin rengas saattaa rikkoontua kumin iskeytyessä kiven reunaan. Se tapahtuu helpoiten ohutrenkaisille pyörille.

Kun haluan lähteä Pikku Huopalahdesta katsastamaan kaupungin kärkeen rantoja minun ei tarvitse ylittää montakaan autotietä tai siis katua. Eilen ajelin lenkin, n. 16 km edestakaisin, Verkkosaareen. Matka sujui keskuspuistoa pitkin Musiikkitalon luo, josta matkani jatkui Baanaa pitkin kohti Ruoholahtea. Takaisin palasin Hietaniemen, Sibeliuksen puiston ja Lastenlinnan ohi Mannerheimintien pyörätielle ja siitä Pikku Huopalahteen. Sibeliuspuiston kohdalla rannassa on pieni pikantti kahvila Cafe Regatta, jossa suosittelen pistäytymään mikäli liikut seudulla.

Mutta kaikkinensa suosittelen pyöräilyä lämpimästi kun kelitkin jatkuvat suosiollisina! Ellet uskalla tai halua pyöräillä lähellä liikennettä niin suuntaa pyöräsi keskuspuiston hiekkateille!

 Baana

Ruokaostokset helposti kotiin

Kyllä on ruuan ostaminen tehty nykyään helpoksi! S-ryhmällä toimii pääkaupunkiseudulla harvinaisen valmiiksi ja tilaajalle helpoksi pureskeltu tilaus- ja toimitusjärjestelmä päivittäisille elintarvikkeille. Lisätietoa systeemistä löytyy seuraavalta sivulta    http://www.hok-elanto.fi/ostoksille/kauppakassi/   ja hieman yksityiskohtaisempi selvitys siitä mistä on kysymys löytyy täältä https://fi.foodie.fm/deliveryterms/delivery_terms_hki_fi.html.

Ruokien tilaaminen tapahtuu sivuston https://fi.foodie.fm/#!/front kautta. Sivustolta löytyy tilattavat tuotteet hintoinen ja tuotetietoineen. Sivustolta löytyy myös reseptejä ja muita ideoita ruuanlaittoon.

Olen muutaman kerran kauppareissulla seurannut hetken tilauksia keräävien henkilöiden työskentelyä. Vanhakantaisesti ajatellen saattaisi luulla, että kun en itse asiakkaan kerää, niin minulle toimitetaan pilaantuneita tuotteita. Mutta jokaisella havaintokerralla sain nähdä kerääjän pyörittelevän hedelmiä ja vihanneksia löytääkseen varmasti virheettömät tuotteet toimitusasiakkaalle. Eli kyllä tuolla näyttää olevan vastuuntunto kohdillaan!

Jos olet vanhus, jolle kaupassa asiointi ei enää meinaa onnistua, tai kiireinen työssäkäyvä yksinäinen tai perheellinen, niin mikä tuon helpompaa! Teet netissä tilauksesi määrättyyn aikaan ja joko saat tavarat suoraan kotiisi tai voit noutaa ne sovitusta pisteestä. Ja kun eihän sitä tarvitse tilata päivittäin vaan voi tilata kerran viikossa tai kerran parissa viikossa. Alepan väreissä olevia Kauppakassi-autoja tuntuu suhaavan entistä enemmän Pikku Huopalahdenkin kaduilla eli kysyntää tuntuu riittävän.

S-ryhmä on ollut asiassa aktiivisin. Toki K-ryhmälläkin on Ruoholahdessa yksi kauppa, joka kokeilee toimintaa ja pari muutakin toimijaa löytynee pääkaupunkiseudulta. Alepan Kauppakassi-palvelulla on kuitenkin merkittävä etulyöntiasema kattavasta verkostostaan johtuen.

Eli eikun kokeilemaan jos hommasta on Sinulle apua! Tämä on taas sitä nykyaikaa!

iPadin ilot ja riemut sekä käytön helppous

Se on oiva peli tuo iPad! Olen ollut koukussa laitteeseen viime keväästä asti. Eikä irtipääsystä ole toivoakaan! Olin sinnitellyt laitetta vastaan erityisesti korkean hinnan vuoksi mutta myös vannoutuneena läppärin käyttäjänä kunnes sain laitteen jälkikasvulta lahjaksi. En osannut kuvitella puoliakaan sen käyttömahdollisuuksista ennenkuin pääsin tutustumaan siihen. Apple, laitteen luoja, on saanut ohjelmistojen tekijät suunnittelemaan iPadille satojatuhansia ellei enemmänkin ohjelmia, joista suurin osa on ilmaisia ja helposti ladattavissa netistä. Joka on käyttänyt normaalia pc:tä ja ladannut siihen netistä ohjelmia, ei tiedä helposta mitään!

Kerronpa mihin kaikkeen itse käytän iPadiani. Luen laitteelta kirjoja (lataan niitä esim. Elisa e-kirjan sivulta), katselen tv-ohjelmia (Yle Areenalta tai juuri mukaan tulleelta MTV:n kanavilta), selaan youtube-videoita, luen lehtiä (Helsingin Sanomat, Itä-Savo, Iltalehti, Kirkko ja Kaupunki, Helsingin Uutiset, Taloustaito, Yhteishyvä, Tekniikan Maailma jne.), käytän kirjaston palveluita (Zinio-palvelussa on lähes 100 ulkomaista aikakauslehteä  vapaasti ladattavissa ja IndieFlix-palvelusta löytyy lähes 3000 filmiä), vuokraan ja katson elokuvia (iTunes), tsekkaan sadepilvien liikkeet (RainMan), katson säätiedot (Ilmatieteen laitos), luen sähköposteja (gmail), luen ulkomailta tuoreimpia uutisia (Bloomberg, CNN, Reuters), kuuntelen nettiradioa samalla kun teen laitteella muuta (suurin osa radiolähetyksistä kuuluu myös netissä ja lisäksi mahdoton määrä radioita ympäri maailmaa mm. JazzFm91 ja Live365), juttelen kasvotusten tuttavien kanssa Skypellä tai Facetimella, kirjoitan muistiinpanoja, käytän laitteen kalenteria, käytän herätyskelloa (RadiON HD), käytän muistutushälytystä, käytän karttapalveluja (Google Maps tai Applen karttapalvelu), suunnittelen reittejä (ViaMichelin), tsekkaan tähtikarttoja reaaliajassa (SkyView), tallennan kävely- ja pyörälenkit (SportsTracker) ... en minä jaksa enää luetella kaikkia muita. No otan tietenkin valokuvia tai videoita ja tarvittaessa lähetän ne samantien eteenpäin.

Ja kaikki tuo tapahtuu hyvin ohuen vihkosen kokoisen laitteen kautta! Onhan niitä tietenkin muitakin tabletteja kuin iPad, mutta siihen on eniten ohjelmia ja se on kaikista laitteista helpoin käyttää. Jos pysyt paikallasi ja selaat nettiä tai liikut paljon ja tarvitset mukanasi tietoa tai ajankulua, hanki tabletti ja silloin iPad nettiyhteydellä! Kuulostaa mainokselta, mutta ei se ole sitä vaan käyttäjän riemua ja helppoutta! Niin ja nykyaikaa!!!

Novelli Sormikoukkua osa 5.

Mutta nyt oli puukko tavoittamattomissa ja koukku peukalohangassa. Sulon ei auttanut muuta kuin nousta veneessä seisomaan, suoria vyö auki ja housut nilkkoihin puukon tavoittamiseksi. Nyt toinen käsi ulottuikin jo puukon kahvaan. Puukko soljahti mustanruskeasta kuluneesta tupesta kämmenelle. Aatoksena oli viiltää sormeen koukun viereen viilto ja ottaa uistin irti. Mielen valtasi hienoinen tuskan pelko. Terän asettelu peukalon tyveen onnistui, mutta viilto antoi odottaa itseään. Mieleen palasi myös hygieniatekijä. Tosin ei tuommoinen paskainen peukalo ollut hygieniaa nähnyt kuin televisiossa, mutta huoli mikä huoli. Viinahan desinfioi, mutta kun se kropan ulkopuolella menee ikään kuin hukkaan.

-          Eihän sitä käsille voi tuhlata! Koikkalainen tuumi vilkaisten veneen pohjalla lojuvaa pulloa.

Ajatus askarteli ongelman parissa samalla kun shokin turruttava vaikutus vähitellen lakkasi ja kivun tykytys alkoi tuntua peukalossa. Siis desinfiointi?

-          Onkos sen väliä, kummalta puolelta se basiliskojen torjunta tulee? Eikö se mene paremmin perille sisäkautta kun ei tarvitse tunkeutua parkkiintuneessa sormessa olevan paskan läpi? pohtiminen jatkui.

 Niinpä Sulo Koikkalainen nappasi pullon, nosti sen huulilleen ja siemaisi aimo siivun Koskenkorvaa. Nytpä olisikin ohi kulkevalle veneilijälle avautunut erikoinen näky! Keskellä kilometrien selkää pienessä soutuveneessä seisoo kookas mies Kossu-pullo huulillaan, housut nilkoissa, uistinvapa vartaloa vasten pystyssä, puukko kädessään tupisten isoon ääneen:

-          Se on perkele parempi sisäkautta! Sissäisesti se kuuluu tesinvoija! Kyllä koukku pirulainen  vielä irtuaapi eikä pöpöt piäse iskemmää!

Käsi tykytti tuskassa. Veneessään seisova Koikkalainen horjahti laskiessaan pullon huuliltaan ja rojahti takaisin istumaan niin että keskituhto ärjäisi vastalauseensa. Hän laski tyhjentyneen pullon veneen pohjalle, nappasi puukon tuhdolta ja asetteli terän uudelleen koukun viereen peukaloa vasten. Ei tarvittaisi kuin pieni viilto peukalon tyveen. Kyllä siihen riittäisi kännisen kirurgin tarkkuuskin. Milli sinne tai tänne ei olisi lopputulokselle kovinkaan oleellinen.

-          Rohkeutta mies! tiuskaisi Koikkalainen itselleen. On sitä elämäntiellä koettu kovempaakin kipua.

Kipu vihlaisi kättä, veri roiskahti paljaille reisille ja sillä samalla hetkellä kalastaja Koikkalainen kaatui keskituhdolta selälleen veneen pohjalle. Periaatteessa kaikki oli mennyt hyvin koska koukku irtosi peukalon tyvestä. Mutta nyt ongelmaksi muodostuikin ...      JATKUU

Leipookohan koko Suomi?

Olin ennakkoon hyvin epäileväinen Koko Suomi Leipoo-ohjelman järkevyydestä, mutta hitto soikoon, sehän vei mennessään. Oma leipomiseni onnistuu kun vaimo luettelee koko ajan vieressä mitä minun kuuluu tehdä. Jos hän kääntää selkänsä niin pieleen meni ja heti ja kerralla ja biojätettä syntyi, mutta onneksi savu saadaan tuuletetuksi aika helposti. Mutta idea, että pitää katsoa tapittaa kun porukka leipoo "kilpaa"! Mitä järkee (nuorison käyttämä ilmaisu)?

Niin se vaan kuitenkin koukutti! Perin taitavia naisia ja miehiä ovat vaikka apuna ovatkin reseptit. Mielenkiintoisia tapauksia nuo nuoret naiset, jotka vielä kirjoittavat aktiivisesti ruoka-aiheisia blogejaan. Mahdoton määrä silmää, kykyä ja taiteellista näkemystä. Ja sitten Hannu ja Anders, jotka porskuttavat ja taiteilevat leivonnaisia täysin yhdenvertaisesti naisten joukossa. Kovia ukkoja! Nostan hattua erityisesti poliisimies Hannulle, jonka kaikkein vähiten epäilisi hallitsevan keittiön ja vieläpä nimenomaan leipomisen saloja. Mutta siellä vaan karski konstaapeli pipertää ja vetelee kisan parhaita leivonnaisia. Ja kansa katsoo  ruudun takana kuola valuen. Ja sitten illalla maestro painaa taas piipaa-autolla roistojen perään!

Mutta kiellettyähän tuo kaikki on! Ihmettelen ettei ohjelmaneuvosto ole asettanut ohjelman katsomiselle kielletty yli 30-vuotiailta rajaa. Nykykäsityksenhän mukaan kaikki mitä leivonnassa käytetään on kiellettyä, kuten erityisesti voi, sokeri ja kanamunat. Paneekin epäilemään, että onkohan tuon ohjelmaformaatin kehittäneet terveyspalveluja tarjoavat yritykset? Osuinkohan arvauksessani oikeaan? Mutta askarruttavin kysymys on kuitenkin, että kuka nuo tuomareiden maistelulta ylijääneet herkut saa syödä?

Mutta lieköhän meillä kananmunia tarpeeksi ja pitäisköhän hakea vielä paketti voita? Taidan tietääkin mitä teen iltapäivällä! Vaimooo ... oliskohan Sinulla iltapäivällä hetki aikaa?

Novelli Sormikoukkua osa 4.

Lusikkauistin oli peukalon syrjässä kiinni. Koukun väkänen oli syvällä lihassa ja sormi turtui saman tien kun neulanterävä piikki painui ahavoituneen vasemman käden peukalon tyveen. Koikkalainen kaiveli puukkoa vyöltään saadakseen koukulle lähdettäjän. Koikkalaisella oli kuitenkin ongelma! Puukko oli vyöllä vasemmalla selän puolella lähellä takataskua ja koukku oli myös saman puolen kädessä. Oikea käsi piteli varovasti vapaa, josta uistimeen ja koukkuun päättyvä siima lähti.

Kokonaisuudessaan, jos pitäisi arvioida näkymää ja löytää siitä jotain positiivista, löytyisi ainoastaan yksi sellainen asia. Koska kaunista kesäpäivää ei saanut laskea tarkoitettuihin positiivisiin asioihin, myönteisenä seikkana voitaneen pitää sitä, että Koikkalaisen suorastaan paskainen kämmen näytti kauniimmalta nyt kun sitä koristi kaunis, kirkkaaksi kromattu uistin.

Uistimen kunniaksi taas täytyi lukea se, että kun se ui, se varsin usein houkutteli peräänsä kunnioitettavan mittaisia kalanvonkaleita. Tuliko kala veneeseen vai ei, oli sitten kiinni Koikkalaisen maltista. Siirryttyään eläkekalastajien kastiin oli Sulo Koikkalainen monet kerrat varautunut kylmään järvipuhuriin alkoholiliikkeen hengityksenraikastimella. Vähitellen varautuminen ulottui myös lämpimiin keleihinkin. Ja tuo liiallinen varautuminen sai aina silloin tällöin Koikkalaisen sössimään saaliin nostamisen veneeseen. Siinä ei entisen ammatinharjoittajan rutiineista voinut enää samana päivänä puhua. Olipa Koikkalainen pari kertaa tuossa tilanteessa käynyt veneen ulkopuolellakin tutustumassa vonkaleitten kosteisiin kotimaisemiinkin. Mutta Luoja on onneksi muiden kiireittensä keskellä päättänyt suojella myös hulluja ja humalaisia. Ja Koikkalaiselle oli suotu erityisesti tuo jälkimmäinen varjelusperuste. Oli hän jo hieman saavuttanut sitä ensimmäistäkin asuttuaan yksin koko 70-vuotisen elonsa ja omistauduttuaan pelkästään kaloille. Eli hänelle oli suotu ikään kuin tuplavarmistus. Ja humalapuolen varmistusta hän pyrki vahvistamaan nykyisin lähes päivittäin.

Molskahduksen jälkeen veneeseen vääntäydyttyään saattoi Sulo joskus leikkisästi todeta

-          Tulipahan siinä samalla taas pyykkikin huuhdelluksi! Ei tarvi enää laittaa Hooveria jyrskyttämään.

Mutta nyt ...      JATKUU

Menetämmekö myös Finnairin?

Päivän Iltalehdessä olevassa jutussa povaa ammattiliitto Pron puheenjohtaja Antti Rinne Finnairin myyntiä. Ei hänellä ole kuulemma mitään salaista tietoa asiasta. Vaikuttaa vahvasti siltä, että suomalaisten ammattijärjestöjen missiona on myydä Suomi ulkomaisille yrityksille. Finnairiin liittyen tällä hetkellä jälleen kerran kaivavat lentoemännät uhkineen verta nenästään. Lentoruokien kasaajat ovat omalta osaltaan asialla tukemassa menetystä.

Voisikohan turvaohjeen esittää jo terminaalissa portilla. Lentomatkustajat voitaisiin velvoittaa ottamaan eväät mukaansa lennolle. Finnairin maahenkilökunta voisi valjastaa etuovelle kahvipannut, joista matkustajat voisivat hakea lennon aikana kahvia omiin mukeihinsa. Ja lippuun printattavan ohjeen mukaan hätätilanteessa voisi painaa pään polvien väliin ja tarpeen tullen seurata valkoista valoviivaa hätäuloskäynneille. Ja miehille, jotka seuraavat lennon aikana lentoemäntien työskentelyä, voisi terminaalissa jakaa valokuvakansion tai lentoemäntäkalenterin selattavaksi.

Mutta kaikkiaan, mihin tämä maa on menossa? Metsäteollisuus, laivanrakennusteollisuus, meriliikenne, bussiliikenne, rekkaliikenne, kaivosteollisuus, kauppakeskukset jne. on jo menetetty ulkomaisille toimijoille. Maan menestyvimmät kaupalliset yritykset S-ryhmää lukuunottamatta ovat ulkomaisia ketjuyrityksiä. Tässä kuussa tehtävillä päätöksillä menee Nokia! Missä kuussa menee Finnair? Lentäjäthän eivät olekaan olleet viime kuukausina lakossa. Olisikohan jo aika, niin päästäisiin myymään?