Edessä on siis vaalit. Jokainen eduskuntaan pyrkivä esittää asioita omasta ja vähän myös puolueensa näkökulmasta. Lupauksia annetaan pilvin pimein, eikä kukaan muista ettei yksittäinen, pieni edustaja juurikaan saa ääntään esille.
Lupauksilla yritetään houkutella kansalaista äänestämään. Ehdokas lupaa - lisää palkkoja, eläkkeitä, sosiaaliturvaa, hintojen laskua, palvelutaloja, terveyspalveluita, turvallisuutta, menestystä, parempia teitä, alhaisempia joukkovälineiden lipunhintoja, suorempia liikenneyhteyksiä, nopeampia junia, ympäristöystävällisyyttä, vihreyttä, lisää palveluita, jne.
Entä kun sitten koittaa lupausten lunastamisen aika? Saamme kokea seuraavaa - puolueessa vielä pohditaan omaa kantaa asiaan, oppositio lyö kapulaa rattaisiin, enhän minä oikeasti sitä tarkoittanut, ensi vuonna esityksellä on paremmat mahdollisuudet menestyä, laki ei juuri nyt salli sitä, vaatisi viilausta lakiin, onhan siitä keskusteltu, asiaa valmistellaan parhaillaan, ehdotus on ollut esillä jo vuosia, asia on juuttunut virkamieskäsittelyyn, asia on kyllä viety valiokuntaan, on tullut esille parempikin vaihtoehto ja se on nyt puolestaan tutkittavana, esitys on valitettavasti EU-säädösten vastainen, jne. Onhan niitä selityksiä!
Eipä taida tälläkään kertaa asiat edistyä sen rivakammin kuin ennenkään!
Ja sitten, kun omat "tarjoukset" on mainostettu näkyvästi, on paneeleissa, toreilla ja turuilla, lehdissä ja muissa medioissa aika haukkua muut ehdokkaat ja puolueet. Siinä käytetään sanan säilää suorastaan härskillä tavalla poljettaessa kilpakumppaneita maanrakoon ja torpatessa näiden lupauksia katteettomiksi.
Normi-ihminen tuskin haluaisi parjata kanssaihmisiä niin hävyttömästi kuin politiikassa on tapana. Mihinkähän tuossa puuhassa katoavat normaalit käytöstavat ja toisten huomioonottaminen?
Ja sitten tulosten valmistuttua ja edustajakauden alettua, istutaan kaikki sulassa sovussa Eduskuntatalon kahvilassa ja rupatellaan mukavia, Saatetaanpa sitä löylytelläkin kilpakumppaneiden kesken kimpassa parlamentin saunan lauteilla.
Puoluepolitiikka pääseekin vaalitulosten ratkettua rullaamaan taas puolueen edun tavoittelun merkeissä. Koko Suomen ja suomalaisten hyvinvointi ja menestyminen tuppaavat unohtumaan omien tarkoitusperien tavoittelussa. Sitä vaan yhdessä kansalaisten kanssa huulet pyöreinä ihmetellään - miksi emme menesty maailmalla, mikä tökkii vientikaupassamme, miksi oppineet muuttavat ulkomaille, miksi meillä hinnat vaan nousevat, miksi työttömien määrä kasvaa, miksi kansa on tyytymätöntä, jne.
En halua, tykkää enkä osaa puhua politiikasta. Välillä vaan kyrsii tuo tyhjän puhuminen ja toistensa mollaaminen. En halua ottaa politiikkaan kantaakaan, mutta jatkuvasti vaan askarruttaa ...
- miksi vanhusten on huono olla ja hoito huonolla tolalla
- miksi nuorten on huono olla, kun ei pääse opiskelemaan eikä töihin
- miksi palvelutaloissa ei saa palvelua edes rahalla
- miksi eläkeläiset eivät saa matkustaa ilman lippua julkisissa kulkuvälineissä
- miksi ei illalla uskalla yksin liikkua kylillä ja kujilla
- miksi sotea ei saada ratkaistua
- miksi teiden kunto huononee
- miksi yksi kouluministeri murhasi Savonlinnan
- miksi suomalainen teollisuus ei pärjää kotona, saati sitten maailmalla
- miksi kaikki yritykset myydään ulkomaisille tahoille
- miksi kaikki eivät ajattele yritysten ja yrittäjien etua sekä panosta työllistämisessä
- miksi kaikki eivät tajua, että yksityisyrittäjällä on kaikki pelissä
- miksi muovijätteen keräystä ei saada pakolliseksi
- miksi minulla on joka vuosi flunssa rokotuksesta huolimatta
- miksi rauta on kuntosalilla aina vaan raskaampaa
- miksi kaikki portaat ovat niin raskaita nousta
- miksi kaupunkipyörätelineet meidän nurkilla on päivällä aina tyhjinä
- miksi taloyhtiöissä ei ole sähköautojen latauspisteitä
- miksi postiin on niin pitkä matka
- jne.?
 |
| Tuolta se totuus löytyy vai ...? |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti