Ketä oikeasti pitää kuunnella?

Nyt on melkein se p... merrassa! Luin sunnuntaina Helsingin Sanomista Suvi Aholan (en tunne henkilöä) mielipidekirjoituksen. Siinä viitattiin mm. julkiseen keskusteluun ilmastonmuutoksesta. Jutun ydin minulle aukeni semmoisena, että nuoret tietävät enemmän ja paremmin, ja heitä pitäisi kuunnella myös.

Ja meikävanhus kun on kasvanut uskomaan, että viisaus piilee liki yksinomaan vanhassa päässä, semmoisessa harmaantuvassa tai jo harmaassa. Ei tietenkään minun, mutta muiden vanhempien, pitkään eläneiden ihmisten päässä. Voiko siis mikään kumota ylivertaista pitkän elämän antamaa kokemuspohjaa ja matkan varrella hiusten alle kertyneitä tietoja? No ei varmaan voi, tai no ...!

Nimittäin nythän on päässyt käymään niin, että maailma on salakavalasti muuttunut. Jotain outoa on tapahtunut öljylampun, radion ja Sputnikin lennon jälkeen. Joku hötkyili kehittämään tietokoneen oivallisen helmitaulun ja taskulaskimen tilalle. Ja sekös yhdessä maailmanlaajuisen tietoverkon kanssa on mullistanut maailman. Tietoa kertyy bittikasoihin pilvin pimein ja se kulkee kaikkien saataville nopeammin kuin silmän räpäyksessä.

En enää muista milloin heräsin uuteen tilanteeseen - asiat, joista tänä päivänä päätetään, eivät enää välttämättä varsinaisesti koskekaan minua. Tapahtumat ja jutut, joista päätetään, tapahtuvat joko tajuntani tai elämäni ulkopuolella, siis tulevien sukupolvien aikana, vuosikymmenten kuluttua. Noista aikajaksoista ehkä parhaita merkkejä ovat pakokaasupäästöjen ja muidenkin ilmansaasteiden rajoitustavoitteet. Jollain asialla on aikaraja vuonna 2030, jollain 2050 jne.

Tuo huomio aiheuttaa eittämättä sen, että oma napa pitänee siirtää sivuun ja on alettava miettimään nuorempien polvien napoja. Taistelenko mielipiteissäni änkyränä vastaan tukeutuen ajatuspohjaani, joka juontaa juurensa jo sotien ajoilta (kasvatuksen mukaisena), vai alanko todella miettiä asioita nuorten lähtökohdista. Mutta miten irrota 'minä tiedän paremmin'-ideologiasta? Toki tiedänhän minä varmaan paremmin, mutta pitäisiköhän sitä vähän kuin mieliksi puhua toisin?

Ne on taas vaalitkin edessä, ja niidenkin yhteydessä pitää ehdottomasti pohtia tulevaisuuden suuntaan vaikuttavia asioita. Ajatuksia on siis kohdistettava yritysten toimintaedellytyksiin ja sitä kautta työllisyyden turvaamiseen, ympäristöasioihin jätekäsittelyn tehostamisen ja sähköautoilun tukemisen avulla, suomalaisen koulutuksen tason turvaamiseen ja (lisään härskin omakohtaisesti) vanhustenhuollon tehostamiseen. Tuossahan ei ole tietenkään kaikki, joka tarvitsee kansan ja päättäjien huomiota, mutta oiva joukko asioita kumminkin hoidettavaksi Suomen tulevaisuuden turvaamiseksi.

Eli pohditaan seuraavien polvien tulevaisuutta ja kuunnellaan heitä ja heidän mielipiteitään! (Himskatti, kun heitti nämä meikävanhuksen jutut vähän politisoinnin puolelle!)

Kevättä pukkaa!