/>/> VANHUS STADISSA: Omakustannekirjan kirjoittajan ansaintalogiikka

keskiviikko 11. heinäkuuta 2018

Omakustannekirjan kirjoittajan ansaintalogiikka

Sekö kirjailija tienaa rutosti kirjallaan? Kyllä jos on nimeltään Päätalo, Remes, Linna tai vastaava jokaisen tuntema ja paljon menestyskirjoja kirjoittanut nimi. Pitäisi olla tienatakseen menestyskirjailija, hyvän kustannusliikkeen kirjailija ja lisäksi kirjallisesti tuottelias ihminen.

Mutta jos on aloitteleva yhden kirjan kirjoittaja ja julkaisee kirjansa maksamalla kaikki viulut itse, on aika heikoilla hankemielessä. Kerron seuraavassa hieman tuosta prosessista.

Painetun kirjan kansi
Ensin pitää kirjoittaa kirjan perusversiota 1-10 vuotta. Itsekseen ei kirjan kasaaminen painokuntoon maallikolta oikein onnistu. On osattava tarkistaa kielellinen muoto, tekstin sujuvuus, nimien oikeellisuus ja monta muuta asiaa. Virheiden etsiminen ja oikaiseminen on iso urakka ja vaatii monta oikolukukertaa ja korjausta. Siispä palkkaat kustannustoimittajan, jonka kanssa rakennat 3-12 kuukautta kirjaa kelvolliseen muotoon, ja joka taittaa kirjan painokuntoon. Lisäksi jonkun on suunniteltava ja taitettava kannetkin. Ja kun teos alkaa olla kasassa, on etsittävä osaava, kohtuuhintainen kirjapaino.

Kun pino kirjoja on jonain päivänä käsissä, ei kirjailijalla ole mitään käsitystä, kuka sitä ostaa ja mitä kautta kerrot lukijoille kirjastasi. Siispä on etsittävä markkinointikanavat, jotka kaikki maksavat jotain. Somesta löytyy ehkä apua. Rakennat maksullisia nettisivuja ja verkkokaupan. Pitäisi kiertää kaupoissa, kirjastoissa ja muissa kirjoja markkinoivissa paikoissa.

Ja mitä tuo kaikki edellä lueteltu sitten maksaa omakustanteisen kirjan kirjoittajalle? Kustannustoimittajan ja painotalon kustannukset ovat yhteensä noin 20 Euron vaiheilla kappaleelta, kun painatat kirjaa 100 kappaletta. Jos painatat vähemmän nousee kustannus vastaavasti ja suuremmalla määrällä laskee. Mutta mistä tiedät paljonko sitä menee kaupaksi, kun kirjakauppoihin et sitä luultavasti saa myyntiin, vaan kaikki markkinointi on omissa käsissäsi ja jaloissasi.

No entä sitten, kun myyt sitä oman verkkokaupan kautta? Verkkokaupan perusmaksut (kk-maksu ja kustannus/kappale) tulevat kuvaan mukaan. Posti perii täysin kohtuuttoman maksun, kun lähetät kirjasi sitä kautta. Ja kirjekuorikin maksaa. Posti perii esim. omasta kirjastani 6,00 Euroa postimaksua/kpl. Kirjekuori maksaa n. 0,60-1,25 Euroa kappaleelta.

Eli tuosta edellä esitetystä voi hahmottaa omakustannekirjailijan suunnattoa tuloja! Kustannukset paperikirjalle 20,00 + 6,00 + 0,60 = 26,60 Euroa. Tuosta puuttuvat vielä verkkokaupan kustannukset. Tulot ovat nettikaupassa myydystä kirjasta 17,90 + 4,90 = 22,80 Euroa. Eli nelisen (3,80 Euroa) tulee takkiin jokaisesta kirjasta!

1. No miksi sitten tuo kirja ylipäätään kannattaa tehdä?
     - Jokin kirjoittamisen himohan siihen vetää
     - On kai siinä tavoitteena jättää jotain jälkeensä (= 6 kpl on toimitettava Kansalliskirjastoon)
2. Miksi en sitten nosta kirjan hintaa?
     - Hinta on suomalaiselle on vahvasti hankintaa rajoittava tekijä
     - Kalliimmalla ei menisi yhtään kaupaksi, halvemmalla oma tappio olisi kestämätön
     - Hinnanmäärittely on aina yksi markkinoinnin hankalimpia kysymyksiä
3. Miksi en tarjoa kirjaa kustannusliikkeelle?
     - Suomessa (muistaakseni) alle 2% kustantajalle tarjotuista kirjoista hyväksytään
     - Tarjosin, ei kelvannut!

E-kirjan kansi

Olenko nyt sitten tyytyväinen?
     - Olen, kun sain kirjan kasattua ja painettua
     - Oppia tuli tuosta prosessista runsaasti, parempaan ilmaisuun pitäisi pystyä

     - Seuraava kirja onkin jo helpompi tehdä (toki ei kirjoittaa), mutta tuotto tuskin siitä paranee!


Jos kirjani kiinnostaa, niin tilaa painettu versio osoitteesta
https://holvi.com/shop/Marksbook/

tai osta e-kirja tietolaitteellesi seuraavista nettikaupoista
iBooks, Google Play, Kindle.

6 kommenttia:

  1. Auts! No, harrastuksena jos ottaa, niin nekin maksaa. Minä tässä taannoin tein muutaman valokuvakirjan sukulaisilla ja ihan maksettavana harrastuksena hommaan ryhdyin. Aikamoinen homma siinäkin, vaikka ei tietenkään voi verrata ihan oikean kirjan kirjoittamiseen. Onnea ja menestystä toivotan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanos muuta! Noin minä sen paljolti otinkin. Harrastukset maksavat ja tuo on tällä kertaa minun harrastukseni hinta. Mutta tunne kirjan tullessa painosta oli melkoisen mahtava. Tuo valokuvakirjana tekokaan ei ole mikään pikkujuttu. Siinä on myös melkoinen määrä kommervenkkejä. Kiitos paljon toivotuksista ja aurinkoista kesää sinulle!

      Poista
  2. Silmiähivelevät kannet sinun kirjassasi! Blogiasi seuranneena uskon, että myös teksti saa viihtymään.
    Tämä nettiaika on muuttanut ihmisten lukutottumuksia, luulen. Olen monestikin silmäillyt omaa pursuavaa kirjahyllyäni, mMihin noita vuosikymmenten aikana kertyneitä kirjoja voisi vähentää? Kun ne on kerran luettu ei enää tule uudelleen tartuttua niihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi! Haastat hyvinkin suuria totuuksia. Kaivelin netin uumenista apuja kirjaani varten ja meinasin masentua, kun luin ihmisten lukutottumusten muutoksista ja innostuksen suuresta vähenemisestä. Sain kuitenkin intoa siitä, kun ajattelin omaa kirjaa kädessäni. Tunne oli suorastaan huikea, kun piteli omaa tuotosta käsissä. Oma yli 40 vuoden aikana keräämäni ”kirjasto” sai lähtöpassit reilut kymmenen vuotta sitten kodin muuton yhteydessä. Aurinkoista kesää sinulle!

      Poista
    2. Kiitos toivotuksesta, aurinko on Lapin taivaalla paistanut kuumasti, kuin leivinuunissa olisimme!
      Minne veit kirjasi? Omiin ostettuihin on jonkinlaisnen tunnesuhde,voin hyvin kuvitella miltä tuntuu oma teos. Kuin esikoisvauvaa pitäisi sylissä!

      Poista
    3. Minnekö vein kirjani? Ensimmäiset osoitteet olivat aluksi muutamat antikvariaatit (eivät ota nykyään käytännössä ollenkaan kirjoja vastaan, paitsi tosiharvinaisuuksia), muutamalle lukemista harrastavalle ystävällekin tarjosin niitä, sitten vein parille kirpputorille myyntiin (jotka ovat nykyään täynnä kirjoja lähes ilmaiseksi) ja viimeinen osoite oli työpaikkani (kaupan) takaoven viereen banaanilaatikoissa varustettuna lapulla "Saa ottaa!". Sillä tavalla ne vähitellen hupenivat vaikka siihen meni varmaan melkein vuosi. Voipa olla, että muutaman hivautin vihoissani roskiinkin! Olihan se melkoinen prosessi! Nyt panostan lukemiseni e-kirjoihin!

      Poista