Mikä se tökkii senioria liikenteessä?

Sitä on vaan saanut ihmetellä jo vuosia! Miksiköhän ihmisen pitää olla tänä päivänä melkoisen itsekäs? Sitä seniori saa olla ihmeissään kulkuvälineissä ja kaduilla, kun kukaan ei väistä, auta tai huomioi. Kyllä minun tekee mieli taas valittaa.

 

- Raitiovaunuissa on varattu opastemerkin mukaan istuimia senioreille, liikuntaesteisille ja raskaana oleville. Kuka niillä penkeillä sitten istuu?  Ei yleensä istu ne, joille penkit on tarkoitettu. Kaikki muut istuvat kassi vieruspenkillä ja varsinainen istuimen tarvitsija horjuu vaunun tahdissa käytävällä. Ei sitä oikein kehtaa pyytää istumapaikkaa, kun ainakin meidät seniori-ikäiset on aikoinaan opetettu nöyriksi ja kohteliaiksi. Eikä muita saa häiritä.

- Vanhoissa raitiovaunuissa on ainoastaan yksi matalalattiaovi, jossa ei tarvitse kiivetä portaita. Mutta kyllä saa sohia kepillä, että sopii lastenvaunujen sekaan. Muista ovista pitää kiivetä jyrkät portaat, jotka ovat terveellekin hankalat. Ja jos niistä selviytyy, on sielläkin ne "merkkipenkit" jo varattu. Ja taas heilutaan tolppaa puristaen.

- Onneksi meille ajavan raitiovaunu 10:n moni vuoro muuttui semmoiseksi uudeksi matalalattiavaunuksi. Nyt on jo parempi kiivetä kyytiin, kun joka ovi on matala ja tilaa on enemmän lastenvaunuillekin. Näistä vaunuista on jo istumapaikka helpompi löytää. Laiturin ja vaunun väli on vaan joillain pysäkeillä aika leveä  ja veikkaan, että siellä on ainakin rollaattorin kanssa oltava skarppina, ettei eturengas tai jalka juutu siihen rakoon.

- Mutta on se uuden raitiovaunun keksijätaho ottanut hienosti huomioon pyörätuolilla liikkujat. Etumainen pariovi uusissa vaunuissa avautuu ja pysyy auki hieman pidempään sinisestä lastenvaunupainikkeesta. Sitten on oven vieressä ramppi keltainen nappi kyljessään. Napilla kutsutaan kuljettaja avaamaan ramppi pyörätuolia varten. Miten tuo mahtaa toimia ruuhkaliikenteessä, onkin sitten varmaan oma juttunsa. Lisäksi hyvä puoli on se, että pyörätuolilla liikkuva pääsee raitiovaunuissa ilman maksua.

- Miten sitten sujuu kadulla liikkuminen? Ehtiikö huonojalkainen, apuvälineen kanssa kulkeva tai sairas ihminen nykyliikennevaloilla suojatien yli. Ei oikein ehdi! Kyllä on otettava rankka etunoja, jos aikoo ehtiä esimerkiksi leveän Mannerheimintien yli Tilkan kohdalla. Valojen vaihtuminen on säädetty telineistä lähtevän pikajuoksijan vauhdille. Ei ehdi risteyksen äärellä sijaitsevien Folkhälsanin, Esperin tai Wilhelmiinan palvelutalojen asukkaat ainakaan yli. Ei auta kepin tai rollaattorin kiihdyttäminen seniorin juoksutekniikalla, kun kohti vyöryy omakotitalon kokoisia busseja ja vaikka mitä pöriseviä ajoneuvoja. Ja hankalaa on vielä jalkakäytävän korkean kantinkin yli kiipeäminen. Ei ole seniori enää mikään pikajuoksija eikä vuorikiipeilijä. 

En kyllä tykkää, kun kaikki kulkuvälineessä vaan tuijottavat kännykkäänsä tai kengän kärkiään. Taitaa miettiä kenelle soittaisi tai lähettäisi Whatsappi-viestin ja tarvisiko hieraista kenkälankkia tossun kärkiin vai pärjäisikö vielä loppupäivän ilman.

Kyllä ei nykyihminen väistä, anna tilaa, tervehdi, huomioi eikä yhtään mitään muutakaan! Hän taitaa elää ainoastaan itselleen. Ja kännykälleen. Pitäisiköhän hankkia semmoinen töräytystorvi, jolla voisi tarvitessaan ilmoittaa olemassa olostaan ja pyytää tilaa? 

Mutta kaikesta valituksestani huolimatta, on raitiovaunulla helppoa ja mukavaa liikkua! Niitä kulkee usein ja aina pääsee. Nyt tulikin kevyt olo, kun pääsi taas valittamaan. Nyt mietin vaan, että lähtisinköhän seuraavaksi 10-ratikalla kaupunkiin kahville vai pyöräyttäisikö ne kotona omalla pannulla? Pullaa vaan pitäisi saada jostain, ei pysy maha muuten muodossaan.

Onneksi keli on hyvä ja kesäkin tulollaan! Ja kaikkein parasta on, että on meneillään HELPPO LIIKKUA-viikko!

Kyllä on näissä hyvä kyyti!