/>/> VANHUS STADISSA: Se vaan hiipuu seniorin kunto!

sunnuntai 5. kesäkuuta 2016

Se vaan hiipuu seniorin kunto!



Kyllä aika ajoin askarruttaa tämä seniorius! Kuinka kauan sitä saa meikäläinen olla tajuava seniori ja pitää omin käsin soppalusikkaa? Se kun on kuitenkin enemmälti tuo loppusuora jo auennut ja viimeiset metrit kilvoiteltavana. Vielä pysyy onneksi lusikka kädessä ja jopa mehumukikin, mutta kuinka kauan? Autokin kulkee kohtalaisen suoraan tien apuviivoja noudattaen. Ja jos olen hieman poikennut ajolinjalta, ei ole onneksi sattunut mitään onnetonta eikä virkavaltaa havainnoimaan tuota tapahtunutta. Ei vainenkaan! Kyllä se vielä kulkee ajolaite rekkakorttilaisen jämäkkyydellä, mutta kaupungin ruuhkissa on jo havaittavissa pientä horjuntaa hoksottimissa. On joutunut ottamaan kielenkin joskus mukaan ajosuoritukseen. Siis keskelle suuta! Ja kohta on kuulokin heikentynyt niin, ettei kuule muitten liikkujien äänimerkkimoitteita! Ja näkökin niin, ettei erota milloin joku näyttää keskisormea!

Kesästä on jo aavistus!
En uskonut aikoinaan kun joku viisas sanoi, että se alkaa tuo olo ja kunto muuttua siinä 50:n jälkeen ja sitten tulee elonkellon säätönupissa aina 5:n vuoden jälkeen uusi lisävaivanaksaus. Mutta niin on vaan naksahdellut jo monta kertaa ja viisaan sanoma muuttunut todeksi! Se on olo tullut aina vaan hankalammaksi, jotain vaivantynkää tai muistiin tökkimisastetta on ilmaantunut lisää. Se tuo jaksaminen alkaa hiljakseen hiipua! Ja niin kuin olen jemmannut tekemistä näihin vapaan seniorin vuosiin.

Ainut onni on se, etten asettanut tavoitteeksi 200 kilon penkkipunnerrustulosta. Jäi muutaman kymmenen kiloa vajaaksi. Tukkimetsähommat (ne vähäisetkin), ratapökkyjen olkapäällä kantamisen (tuli hieman harrasteltua) ja kuorma-auton renkaanvaihdot (tehty on muinoin) olen myös suosiolla jättänyt. Nuo saattaisivat olla jo muutenkin tavoittamattomissa, mutta joitain muista tavotteista pitäisi vielä saada tehtyä! Täytynee kaivella ne kevyemmät jutut esiin! Mutta onneksi pitsinnypläys ei kuulu niihin. Ei se tumppusormilla onnistuisikaan!

Jäljet jäi, poikanen meni!
Nyt tätä kirjoittaessani on onneksi kesä! Lämpömittari näyttää vakaata 9 C-asteen lämpötilaa mökin pihalla. Se on mökkiläinen näillä voimilla iloinen kun ei tarvi lähteä pihahommiin. Saa lukea digilehtiä iPadilla lämpimän takan kupeessa. Ja ulkona piilee tänään muutenkin vaara! Eilen illalla oli saunan vieressä variksen poikanen piiloutuneena kanervikkoon. Vanhemmat, kaksi tappajavarista pyrkivät kohtisyöksyin ilmoittamaan, että pentuun et koske! Oli jo sitä vaille, että löylyyn meno pihan yli olisi pitänyt suorittaa ämpäri pään suojana!

Se on kesä luonnossa vaarallista aika! Voi saada saunapolulla loven päähänsä linnunnokasta!


Kuiva poika! Vesitoimitus tulossa järven takaa! Pilvet takaa sen!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti