Ja niinhän se alkoi, tutustuminen Portugalin pääkaupunkiin Lissaboniin. Kasvosuojus naamalla, käsidesiä levitellen on nyt kierretty hotellin lähialueita.
Hotelli on parhaita hotelleja, missä olen matkoillani majoittunut. Ei todellakaan mikään maailman ketjuhotelli, vaan pieni hotelli sivukadulla. Ystävällinen palvelu, upea sisustus, hyvin kodikas kalustukseltaan, siisti, loistava aamupala, mukava huone, hyvä vuode, keskeinen sijainniltaan - mitäpä sitä väsynyt matkalainen muuta kaipaisikaan! Ja edullinen. Hinta alle suomalaisten hotellien.
Jouluinen, sateinen Lissabon on laaja, mäkinen, ruuhkainen ja mielenkiintoinen. Ihmiset kulkevat kiltisti maskeissaan. Monissa liikkeissä on turvavälit merkitty lattiaan, mutta ei niistä hirveästi välitetä. Mutta koronapassit tarkastetaan kahviloissa ja ravintoloissa joka kerta. Se näyttää olevan rutiinia.
Olemme kävelleet isoja katuja ja pieniä katuja, suoria katuja ja mutkaisia katuja. Kadut on keskustassa suorastaan kauniita, kun ne on päällystetty monin paikoin pienillä kuutiokivillä, ja pintaan on tehty erilaisia hienoja kuvioita. Tosin jalkoihinsa saa kaiken aikaa katsoa, ettei köntsähdä nenilleen. Se on hauraan meikävanhuksen pidettävä luut ehjinä matkan aikana. Vasta kotimaassa voi tiukan paikan tullen mennä nenilleen, kun hoito on lähellä ja kieli tuttua.
Merikin, liekö ollut iso Atlanti, on nähty ja kaupungin yläpuolella olevan linnan, Castelo de Sao Jorge, muureilla katseltiin alla leviävää kaupunkia. Mahtavat näkymät, ja onneksemme kerkisimme muureille ennen varsinaista päivän turistiryntäystä.
Linnan puistossa tepasteli isoja tipilintuja toistakymmentä kappaletta. He eivät olleet ihmisistä moksiskaan.
Ruokaa kyliltä löytyy monenlaista ja monenmoista. Täällä tuntuvat harrastavan pääasiassa kalaa ja kanaa. Toki onhan siellä tarjolla possua ja nautaakin, mutta kyllä kala vie voiton tarjonnan määrässä. Hotellin vieressä koettiin kuitenkin varsinainen yllätys, vegeravintola tai paremminkin baari. Kyseessä oli erittäin pieni panimo, jonka yläkerrassa tehtiin vegeburgereita. Minut olisi helposti saanut huijattua uskomaan burgeriani tavalliseksi jauhelihaburgeriksi. Maku oli äärettömän hyvä ja rakenne meni täydestä kuin väärä raha. Oli hyvää! Piti ottaa siitä vaokuvakin, mutta en kerinnyt, kun burgeri oli jo syöty. Muuten täällä on ainutlaatuinen makeiden leivonnaisten tarjonta, ja sen keskeinen ilmentymä ovat nata-leivonnaiset.
Käytiin katsomassa myös hotellin lähellä olevaa joulumarkkinoita, joka oli pystytetty keskustan puistoon. Alueella oli paljon samanlaisia myynti- ja ruokakojuja kuin Helsingissäkin Tuomaan markkinoilla. Valoja oli vaan suunnattomasti enemmän kuin Helsingin vastaavassa. Ja niin oli ehkä kojujakin. Pieni vesisade oli vain rajoittanut kävijöiden määrää melkoisesti. Myös tuolle alueelle mentiin portista läpi ja portilla tarkistettiin jokaiselta koronapassi. Huolellista hommaa!
Kelien lisäksi suurin ero suomalaiseen jouluun kaupunkiympäristössä on suunnaton määrä joouluvaloja. Niitä on kadunvarren puissa ja puistoissa joka puolella. Lisäksi joulutoivotukset pyörivät mm. julkisen liikenteen bussien numeronäytöissä. Eli kyllä joulu on täälläkin. Joulumarkkinoilla nähtiin oikea joulupukkikin, mutta emme päässeet kysymään häneltä Korvatunturin kuulumisia. Mutta oli kyllä oikea Joulupukki, eikä mikään kopio!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti