Nyt saa läski kyytiä!

Lupaus auringon ihmislasta hellivästä lämpövalosta, sai seniorinkin aloittamaan ryhtiliikkeen! Taas kerran! Näitä aloituksia alkaakin olla jo takana semmoiset 50 kappaletta, jos lasketaan karkeasti 1 aloitus per vuosi. Ja tulokset ovat aina näkyneet pääosin painonnousuna vaa'alla. Eli jostain syystä kuntoilu ei ole toiminut vuosien varrella. Ainakin poistuneet kilot ovat palanneet parissa viikossa.

Nyt sai uudenvuodenlupaus taas vipinää seniorivanhuksenkin kinttuihin. Helsingin Kisahallin 1952 olympialaisten jäljiltä vuosien varrella uudet käyttäjät saaneet salit saivat minustakin jälleen käyttäjän. Tosin olin riehunut jo Kisahallin uudemmalla kuntosalilla muutamia vuosia aiemmin ennen selkäleikkaukseen johtaneita hitaamman liikunnan vuosia. Asiakaskorttikin oli jonkin siivouksen yhteydessä hukkunut, mutta Kisahallin kansliasta sai kohtuukorvausta vastaan uuden.

Ja riehuttu on ja pidetty vuodenvaihteen lupausta. Vuoden 2017 tähänastisena saldona on siunaantunut 22 salikäyntiä. Se tarkoittaa 2-3 käyntiä viikossa. Pari viimeistä viikkoa on osoittanut kuitenkin 3 lepopäivää salikäyntien välille tarpeelliseksi. Nimittäin raudanvääntäminen tuli aina vaan vaikeammaksi kun väliin jäi ainoastaan 1-2 päivää.

Seuraavassa lyhyt kuvaus salilla käynnistä. Lihasharjoitukset tehdään erilaisilla laitteilla, joissa kuormitus säädetään omien lihasten kehittämistä ja jaksamista ajatellen optimaalisimmalla tavalla. Itse käytän pääosin 31-49 kg:n kuormitusta riippuen laitteesta. Olen toistaiseksi tehnyt 3 x 12 suorituksia eli 36 kertaa kussakin laitteessa. Käytössä on käsi-, jalka-, selkä- ja vatsalihaksia kehittäviä laitteita. Lisäksi salilta löytyy peruspuntit tangoissa ja käsipainoina. Laskin tämän aamuisen kilomäärän omalta käynniltani ja sain tarkaksi luvuksi 17.859 kg. Lisäksi soudin soutulaitteella 15 minuuttia eli 1,5 km ja juoksin juoksumatolla 5 minuuttia eli 600 m. Juossut en ole 5-6 vuoteen juuri askeltakaan selkävaivoista johtuen. Tänään suoritukseen kului 1 tunti ja 15 minuuttia.

Pari viikkoa sitten tuli liikuntaan normaalien kävelysuoritusten lisäksi tai paremminkin tilalle polkupyöräily. Pitkähkön pyörälenkin tunnot polvissa ja jalan lihaksissa ovat osoittautuneet melkoisen rasittaviksi. Salikäynnit eivät ole kummoisesti antaneet valmiuksia pyöräilyn aerobiselle olemukselle, mutta lihasten jaksaminen on selvästi parantunut. Mutta läähätystä riittää pyörän selässä istuessa ja happi tuntuu olevan aina hukassa.

Miten on käynyt sitten läskille? Vaa'an kertoman mukaan ei oikein mitenkään, mutta housujen kaulukset ovat selvästi hieman väljentyneet. Eli housut sopivat hieman paremmin seniorin edelleen pyöreälle uumalle. Vanhan tiedon nojalla uskon tai ainakin haluan uskoa, että läski on muuttunut osittain lihakseksi. Luulisi ainakin tuommoisella vääntämisellä! Ainakin toivossa on hyvä elää!

Kisahalli ei ole ehkä kaupungin kaunein talo, mutta toimiva kuntokeidas kuitenkin!

Läheltä pitää, ettei se käänny kohta kesäksi!