Hidas ei ehdi kesään!

Kyllä olen yrittänyt parhaani! Kahdesti meinasin ehtiä kesään. Ryntäsin sisälle hakemaan shortseja, mutta kun palasin ulos olikin kesä jo ohi. Harmittaa kun shortseissa on paljon vähemmän kuluvaa pintaa kuin pitkissä housuissa. Eli lämmin kesä olisi ollut silkkaa säästöä!


Mutta on jossain välissä ollut muutama aste lämmintä koska luonto on tehnyt omiaan. Keräilin sekalaisen otoksen kuvatodisteita luonnon tekosista ja kauneudesta sekä kauheudesta.

Eikä ole ruma miekkailijan liljakaan vaikka onkin ylösalaisin

Perin kaunis samettinen ruusu

Hanhikkipensaskin tajusi lopulta lykkiä kukkaa.

Kukka melkein kuin tähti vaikka onkin mehikasvi.

Simon on ottanut pestin mökkiporttaiden vartijana. Tuntuu hoitavan hommaansa ainoastaan aurinkoisina päivinä.

Näitä on tunkenut pihan täyteen. Maku ei ole moitittava.

Kuvassa iso tikka ja taustalla hänen kavereitaan.

Pieni tikka työnsä äärellä eikä etsimässä numeroita.

Aurinkoa näkyvissä tai siis näkyvissä ja näkyvissä!

Satonäkymiä on riittänyt useammalla rintamalla.

Ei putoa hedelmä kauas puusta kunhan se aika koittaa.

Meneillään medenkeruupuuha kanervikossa.

Mustikka on sininen marja ja sitä riittää kovin.

Kauneutta varvikossa. Lentääköhän hän joskus?

Pojat ovat olleet mustikoita syömässä. Ymmärtää se tipilintukin hyvän päälle!

Jaloangervon kukkaloistoa, jonka ovat ötökätkin huomanneet.

Pyyntikausi on aina meneillään ja risti löytyy selkäpuolelta.

Kuunlilja ei ole ainakaan auringossa paahtunut.

Myllärit valvovat myllyään.


Eli on sitä luonnossa elämää ollut vaikka itse olen tuskaillut auringon puutteessa. Toki onhan sitä aurinkoakin nähty. Kerran televisiossa oli ohjelma Brasiliasta ja siellä heiluivat uimapuvuissa jossain Kopan Kappanan rannalla. Heittelivät palloa ja näyttelivät nauttivansa.

En uskonut! Oli pelkkää lavastusta!