Kivikova jalka eli krampi rassaa

Viime viikolla se sitten iski vanhan jalkaan. Kahtena eri yönä tai pikemminkin aamuna klo 4:n jälkeen tuli tärsky. Ensimmäisellä kerralla tuska katkaisi uneni kesken mitä kauneimman kahden ihmisen välillä meneillään olevan tapahtuman ja toisella kerralla juuri kun olin saanut pestin James Bondin tuuraajana ja saamaisillani kansainvälisen roiston kiikkiin Aston Martinillani Roomassa Colosseumin lähellä. Tuska ei sallinut minun edes ensin paheksua yöfilmien keskeytyksiä.

Vaikeroiden kierähdin sängystäni lattialle ja ulisin tuskissani satimeen joutuneen nuoren suden lailla. Yritin samalla hivellä tuskan viiltämää kivikovaa pohjelihasta. Se ei kuitenkaan äärimmäisen kivun vuoksi onnistunut. Koetin nousta seisomaan voidakseni paremmin paineistaa jalkalihastani. Se oli myös tuhoon tuomittua. Apua ei ollut tarjolla! Mietin tuskissani, että näinkö kaikki loppuu! Olisin halunnut nähdä molemmat unet loppuun

Muutamien kymmenien sekunttien, jotka tuntuivat tunneilta, kuluttua pääsin raahautumaan seiniä myöten pilleripatterin ääreen. Valittuani kovinta kamaa, mitä helsinkiläiset apteekit olivat tarjoneet reseptiä vastaan, sain pureksittua apuaineita. Lattialla maaten tuoliasennossa eli jalat ylhäällä, kipu hellitti hieman.

Hellän unen jälkeinen kipu kesti lähes vuorokauden ja vei päiväksi kävelykyvyn. Bondin juttu laukesi muutamassa tunnissa, mutta siinäkin kipu oli seurana myöhäisiltaan. Päivät olivat silkkaa tuskaa! Onnekseni tuskapäivien välissä minulla oli jo 3 kuukautta aiemmin määrätty seurantakäynti lääkärissä selän titaani-istutusten takia.

Kramppien pääteltiin johtuneen kuitenkin perinteisistä syistä eli suolan puutteesta, liian vähäisestä nesteen saannista sekä magnesiumin puutteesta. Kaikki vaikuttikin perin loogisilta syiltä ja jäljet johtivat sylttytehtaalle. Olen syönyt liian terveellisesti eli vähäsuolaista, vähärasvaista jne. ravintoa. Eli terveellinen tekikin sairaaksi. Elämäni on ollut maltillista selkävaivojen kanssa parin vuoden ajan ja kropan rasittaminen myös sen mukaista.

Korjasin tapani! Vedin suolaa ja nestettä mutta en lusikalla enkä panimotuotteita. Ostin purkin magnesiumia ja napsin nappeja päivittäin. Ja se auttoi! Ei ole kramppaillut  eikä kipuillut! Homma pelaa ja lopultakin pääsen lääkärin luvalla taas pyörän selkään, kunto- ja oikean! No selän luutuminen leikkauksen jälkeen on edelleen kesken ja se rajoittaa hieman riehumista. Odotan kuitenkin, että unessa Bondin pestini jatkuisi ja siinä yrittäisin säästää selkääni ja luottaa silkkaan agentin koulutukseen!

Hoida Sinäkin itseäsi riittävällä suolalla ja nesteytyksellä (vedellä, ei oluella!)!