Käytätkö Facebookia?

Otin reilu vuosi sitten käyttöön Facebookin muutamien nuorten ystävieni usuttamana. Sain heti muutamia kavereitakin seurattavakseni. Yritysten mainonnassa olleet kilpailut edellyttivät osallistumista Facebookin kautta. Sieltä sain myös yrityksien viestintää Facebook-tililleni. Sekin osaltaan aktivoi FB:n käyttöäni. En kuitenkaan itse kertoillut siellä päivittäisistä toilauksistani koska ymmärsin systeemin uhat yksityisyydelleni. Näin omat päivitykseni jäivät melkoisen vaatimattomiksi.

Tuossa kesän jälkeen aloin katsella Facebookia hieman kriittisemmin silmin. Julkisuudessa kerrottiin systeemin uhkista ja tietojen leviämisestä. Samalla havaitsin tuttavien vähentänee omia päivityksiään. Kun olin klikkaillut tykkääväni eräistä yhteisöistä ja niidenkin päivitykset alkoivat harventua, niin päätin poistua koko Facebookista. Lopetin tilini ainakin toistaiseksi. Tulipahan tuokin kokeiltua!

PS. Tosin tässähän paljastelen blogissani omia ajatuksiani milloin mistäkin! Mutta alastomassa kaupungissahan on monta tarinaa, mieltä ja kieltä!

Nenäpäivä, muut keräykset ja Lastensairaala

En tiedä enää pitäisikö itkeä vai nauraa?  Juuri nyt on alkamassa Nenäpäivä-keräys, jossa kerätään rahaa Afrikan lapsille ja ties mihin muuhun tarkoitukseen. Meillä taas mätänee ainoa valtakunnallinen lasten erikoissairaala Lastenklinikka. Uusi sairaala on suunnitteilla, mutta rahaa tarvitaan vielä kymmeniä miljoonia. Ja valtionkin rahat taitavat mennä Talvivaaraan ja Kreikkaan. Yleinen taloustilanne Suomessa heikkenee edelleen. Eli rahanreikiä riittää aivan lähiseuduillakin!

Löytyisikö mistään järkeä ja valtaa näiden keräysten tuoton ohjaamiseksi suomalaisten kannalta tärkeimpiin kohteisiin eikä rahoja syydettäisi maailman tuuliin? Ärähtäisikö esimerkiksi presidenttimme keräysten järjestäjille vanhaan 1960-luvun tyyliin? Meillä riittää tarvetta runsaasti vanhus- sekä terveyspalveluiden saralla! Mutta kyllä punaisilla nenillä olisi käyttöä myös Lastensairaalan suunnalla!

Lastensairaalalle lahjoitus onnistuu täällä http://uusilastensairaala2017.fi/lahjoita

Kelit muuttuu ja kolottaa

Hitto kun juuri pääsin kannustamasta kaikkia pyöräilemään niin alkoivat sadekelit! Päätin torstaina lähteä käväisemään Pikku Huopalahdesta pyörällä Kannelmäen uudessa Kaaressa eli Prismassa siellä. Kuten kehuin iPadin sää- ja sadeohjelmia tsekkasin lähtiessä miten saderintamat kulkevat. Ohjelmat näyttivät, että muutaman tunnin ajan olisi kuivaa.

Heitin kamppeet niskaan ja kipaisin pyörälle ja eikun Paxi poskeen ja baanalle. Pääsin reilun kilometrin Haagan tienoille kun alkoi aivan mahdoton tihkusade. Sillanalusia ja bussipysäkkejä koluten pääsin perille Kannelmäkeen. Ja aivan hemmetin märkänä! Kaatosade ja mahdottoman tiuha tihkusade kastelevat yleensä kaiken samalla intensiteetillä. Ja minä oli kasteltu huolella kun pääsin perille! Siis täysin kasteltu! Ja arvaatte tietenkin, että siinä vaiheessa kun lukitsin pyörääni telineeseen, alkoi kaunis auringonpaiste. Arvatkaa kyrsikö?

Ostosten teon aikana noin reilussa puolessa tunnissa ehdin kuitenkin kuivua sen verran, että pääsin kotimatkalle. Se sujuikin kivasti veden lentäessä tienpinnasta ennestään märkiin lahkeisiin. Koko reissu oli mitaltaan 12 km ja 50 minuuttia. Märät vaatteet, paleleva kroppa ja ennestäänkin särkevät paikat ei ole paras yhtälö vanhan kropan terveyden kehittämiseksi! Näin sitä sääennusteisiin voi luottaa!

Novelli Sormikoukkua osa 6.

Mutta nyt ongelmaksi muodostuikin takapuolen alle osunut veneeseen jäänyt avoin pitkäsiimalaatikko. Sitä ei entinen kalastaja Koikkalainen heti huomannut hekumoidessaan onnesta irronneen koukun takia. Myöskään verta valuva käsi ei heti uponnut tajuntaan riemun ensi lumoissa.

Uistinpinteestä päässyt kalastaja makasi hetkisen helpottuneena huokaillen veneensä pohjalla kunnes takapuolen hieman yllättävä turtuminen ja pienet pistontunnot antoivat merkkejä itsestään. Käden tykyttävä pakotus jatkui edelleen. Housut olivat vielä nilkoissa. Poikamieseläkeläinen oli kohdannut uuden ongelman. Takaa enimmäkseen ruskeiden ja edestä lähes keltaisten alushousujen läpi takapuolessa kiinni jököttävät 13 pitkänsiiman koukkua loivat entiselle ammattikalastajalle uudenlaisen haasteen. Ongelma oli periaatteellisessa mielessä sama kuin edellinenkin, mutta määrällisesti oli siirrytty huima harppaus eteenpäin ja sijainti kropassa oli aikalailla haasteellisempi itse ratkaistavaksi.

Sulo Koikkalainen tiedosti vähitellen tuon uuden ongelman entisen ammattikalastajan vankkaan kokemukseen nojautuen. Raskaasti huokaisten hän nousi varovaisesti uudelleen seisaalleen veneen pohjalta. Onneksi soutuveneen perään oli aikoinaan tullut hankituksi moottori huonompia kelejä silmälläpitäen. Koikkalainen tarttui perämoottorin käynnistysnaruun ja tempaisi. Hyvin huollettu 2,5-heppainen Yamaha-moottori hyrähti kevyesti käyntiin. Kokeneen meren- tai tässä tapauksessa järvenkulkijan vaistolla hän käänsi veneensä kokan kohti kirkonkylää ja tarvitsemaansa apua. Nimittäin nyt oltiin semmoisessa tai paremminkin semmoisissa koukuissa, että omin avuin ei tästä selvittäisi.

Puoli tuntia myöhemmin lipui kalastaja Koikkalaisen puoliseisaallaan ohjastama vene kirkonkylän torilaituriin. Hän pyrki välttelemään runsaslukuisen torikansan katseita. Pää painuneena Sulo Koikkalainen keräsi tilanteen vaatimat varusteensa veneen pohjalta. Hetken kuluttua toisessa kädessä lepäsi pitkäsiimalaatikko, josta johti lankojen vyyhti vasta kolmisen viikkoa aiemmin vaihdettuihin alushousuihin. Toinen käsi kannatteli roikkuvia päälly- ja alushousuja. Alushousuista pystyi hädin tuskin erottamaan kuosin, jossa hämärästi näkyi lukuisissa pesuissa haalistuneita sydämenkuvia. Vasemmassa kämmenessä peukalon ympärille käärittynä oli monen ruskean sävyinen nenäliina, joka oli joskus kaupan hyllyllä ollut valkoinen sinisellä ruutukuviolla. Koikkalaisen kasvot vaihtoivat väriä ahavoituneen ruskeasta kauniin punaruusun väriin. Mies nousi veneestään itsensä tuskaisasti kammeten laiturille ja kietaisi yhdellä kädellä kiinnitysköyden laituritolppaan.

Hetkessä jakautui runsas torikansa kahtia antaakseen tietä miehelle, joka taapersi jalat levällään kissan varovaisin askelin. Hän eteni hiljaa hiipien ja jalkojaan liiemmälti nostelematta vältellen jokaisen tärähtävän askeleen takapuoleen sähköttämää tuskaa. Toisella kädellään mies kannatteli reisillä riippuvia housujaan ja toisessa kädessään hän kantoi varoen pitkäsiimalaatikkoa. Vain nippu siimoja luikerteli laatikosta kohti housunkaulusta. Koskenkorvan rasittama punakka katse oli jähmettynyt torin takalaidalla sijaitsevan terveyskeskuksen oveen.

Torin poikki kulki hyvin, hyvin varovasti askeltaen oivallisen harmistunut mies! Sulo, toiselta nimeltään Mooses, Koikkalainen. Myös Koikkalainen toimi huomaamattaan nimensä perinteitä kunnioittaen ja jakoi! Ei kuitenkaan merta, ei edes järveä vaan paljon arvokkaampaa - ihmisjoukon! Hän teki sen paljon paremmin kuin esikuvansa!

Mooses Koikkalainen teki sen ilman käsiä!                                    TÄMÄN PITUINEN TÄMÄ!

Pyöräily Stadissa on tehty helpoksi

Kiitos Helsingin kaupungille runsaasta pyörätieverkostosta! Pyöräily on tehty kaupungissa melko helpoksi rakentamalla viime vuosien aikana myös kantakaupungin alueelle muusta väylästä erotettuja pyöräteitä. Esimerkiksi Erottajan ja Postitalon välillä on pyörätiet molemmin puolin katua. Lisäksi eri puolilla keskustan aluetta löytyy suuri määrä pyörätelineitä. Keskuspuiston väyläthän ovat olleet käytettävissä jo vuosikymmenten ajan.

Eräs ongelma kuitenkin on usein pyöräteiden merkitseminen liikennemerkeillä. Uusilla pyöräteillä merkinnät yleensä löytyvät mutta vanhoilla niitä ei useinkaan ole. Lisäksi pyörätie saattaa loppua yllättäen kadun kaventuessa. Myös katukäytävän reuna pyörätien kadunylityksissä on usein liian korkea, jolloin rengas saattaa rikkoontua kumin iskeytyessä kiven reunaan. Se tapahtuu helpoiten ohutrenkaisille pyörille.

Kun haluan lähteä Pikku Huopalahdesta katsastamaan kaupungin kärkeen rantoja minun ei tarvitse ylittää montakaan autotietä tai siis katua. Eilen ajelin lenkin, n. 16 km edestakaisin, Verkkosaareen. Matka sujui keskuspuistoa pitkin Musiikkitalon luo, josta matkani jatkui Baanaa pitkin kohti Ruoholahtea. Takaisin palasin Hietaniemen, Sibeliuksen puiston ja Lastenlinnan ohi Mannerheimintien pyörätielle ja siitä Pikku Huopalahteen. Sibeliuspuiston kohdalla rannassa on pieni pikantti kahvila Cafe Regatta, jossa suosittelen pistäytymään mikäli liikut seudulla.

Mutta kaikkinensa suosittelen pyöräilyä lämpimästi kun kelitkin jatkuvat suosiollisina! Ellet uskalla tai halua pyöräillä lähellä liikennettä niin suuntaa pyöräsi keskuspuiston hiekkateille!

 Baana

Ruokaostokset helposti kotiin

Kyllä on ruuan ostaminen tehty nykyään helpoksi! S-ryhmällä toimii pääkaupunkiseudulla harvinaisen valmiiksi ja tilaajalle helpoksi pureskeltu tilaus- ja toimitusjärjestelmä päivittäisille elintarvikkeille. Lisätietoa systeemistä löytyy seuraavalta sivulta    http://www.hok-elanto.fi/ostoksille/kauppakassi/   ja hieman yksityiskohtaisempi selvitys siitä mistä on kysymys löytyy täältä https://fi.foodie.fm/deliveryterms/delivery_terms_hki_fi.html.

Ruokien tilaaminen tapahtuu sivuston https://fi.foodie.fm/#!/front kautta. Sivustolta löytyy tilattavat tuotteet hintoinen ja tuotetietoineen. Sivustolta löytyy myös reseptejä ja muita ideoita ruuanlaittoon.

Olen muutaman kerran kauppareissulla seurannut hetken tilauksia keräävien henkilöiden työskentelyä. Vanhakantaisesti ajatellen saattaisi luulla, että kun en itse asiakkaan kerää, niin minulle toimitetaan pilaantuneita tuotteita. Mutta jokaisella havaintokerralla sain nähdä kerääjän pyörittelevän hedelmiä ja vihanneksia löytääkseen varmasti virheettömät tuotteet toimitusasiakkaalle. Eli kyllä tuolla näyttää olevan vastuuntunto kohdillaan!

Jos olet vanhus, jolle kaupassa asiointi ei enää meinaa onnistua, tai kiireinen työssäkäyvä yksinäinen tai perheellinen, niin mikä tuon helpompaa! Teet netissä tilauksesi määrättyyn aikaan ja joko saat tavarat suoraan kotiisi tai voit noutaa ne sovitusta pisteestä. Ja kun eihän sitä tarvitse tilata päivittäin vaan voi tilata kerran viikossa tai kerran parissa viikossa. Alepan väreissä olevia Kauppakassi-autoja tuntuu suhaavan entistä enemmän Pikku Huopalahdenkin kaduilla eli kysyntää tuntuu riittävän.

S-ryhmä on ollut asiassa aktiivisin. Toki K-ryhmälläkin on Ruoholahdessa yksi kauppa, joka kokeilee toimintaa ja pari muutakin toimijaa löytynee pääkaupunkiseudulta. Alepan Kauppakassi-palvelulla on kuitenkin merkittävä etulyöntiasema kattavasta verkostostaan johtuen.

Eli eikun kokeilemaan jos hommasta on Sinulle apua! Tämä on taas sitä nykyaikaa!

iPadin ilot ja riemut sekä käytön helppous

Se on oiva peli tuo iPad! Olen ollut koukussa laitteeseen viime keväästä asti. Eikä irtipääsystä ole toivoakaan! Olin sinnitellyt laitetta vastaan erityisesti korkean hinnan vuoksi mutta myös vannoutuneena läppärin käyttäjänä kunnes sain laitteen jälkikasvulta lahjaksi. En osannut kuvitella puoliakaan sen käyttömahdollisuuksista ennenkuin pääsin tutustumaan siihen. Apple, laitteen luoja, on saanut ohjelmistojen tekijät suunnittelemaan iPadille satojatuhansia ellei enemmänkin ohjelmia, joista suurin osa on ilmaisia ja helposti ladattavissa netistä. Joka on käyttänyt normaalia pc:tä ja ladannut siihen netistä ohjelmia, ei tiedä helposta mitään!

Kerronpa mihin kaikkeen itse käytän iPadiani. Luen laitteelta kirjoja (lataan niitä esim. Elisa e-kirjan sivulta), katselen tv-ohjelmia (Yle Areenalta tai juuri mukaan tulleelta MTV:n kanavilta), selaan youtube-videoita, luen lehtiä (Helsingin Sanomat, Itä-Savo, Iltalehti, Kirkko ja Kaupunki, Helsingin Uutiset, Taloustaito, Yhteishyvä, Tekniikan Maailma jne.), käytän kirjaston palveluita (Zinio-palvelussa on lähes 100 ulkomaista aikakauslehteä  vapaasti ladattavissa ja IndieFlix-palvelusta löytyy lähes 3000 filmiä), vuokraan ja katson elokuvia (iTunes), tsekkaan sadepilvien liikkeet (RainMan), katson säätiedot (Ilmatieteen laitos), luen sähköposteja (gmail), luen ulkomailta tuoreimpia uutisia (Bloomberg, CNN, Reuters), kuuntelen nettiradioa samalla kun teen laitteella muuta (suurin osa radiolähetyksistä kuuluu myös netissä ja lisäksi mahdoton määrä radioita ympäri maailmaa mm. JazzFm91 ja Live365), juttelen kasvotusten tuttavien kanssa Skypellä tai Facetimella, kirjoitan muistiinpanoja, käytän laitteen kalenteria, käytän herätyskelloa (RadiON HD), käytän muistutushälytystä, käytän karttapalveluja (Google Maps tai Applen karttapalvelu), suunnittelen reittejä (ViaMichelin), tsekkaan tähtikarttoja reaaliajassa (SkyView), tallennan kävely- ja pyörälenkit (SportsTracker) ... en minä jaksa enää luetella kaikkia muita. No otan tietenkin valokuvia tai videoita ja tarvittaessa lähetän ne samantien eteenpäin.

Ja kaikki tuo tapahtuu hyvin ohuen vihkosen kokoisen laitteen kautta! Onhan niitä tietenkin muitakin tabletteja kuin iPad, mutta siihen on eniten ohjelmia ja se on kaikista laitteista helpoin käyttää. Jos pysyt paikallasi ja selaat nettiä tai liikut paljon ja tarvitset mukanasi tietoa tai ajankulua, hanki tabletti ja silloin iPad nettiyhteydellä! Kuulostaa mainokselta, mutta ei se ole sitä vaan käyttäjän riemua ja helppoutta! Niin ja nykyaikaa!!!