En todellakaan ole saanut lottovoittoa! Harmittelen vaan sitä, ettei autoni ole semmoinen älyttömän kallis maasturi. Jos olisi, olisi eteneminen paljon rivakampaa. Niin, eikä tarvitsisi välittää nopeusrajoituksista!
Matka mökille luovuttamaan ostajalle (sai edullisesti) LipLap-laituria sujui kohtuullisen hyvillä mielin. Ei edes Lahdentien asfalttityöt ja 120-50 km/h välillä vaihtelevat nopeusrajoitukset häirinneet erityisemmin mielenrauhaani.
Mutta antakaas olla, kun paksun sumun peittäessä maisemaa alkoi 10 kilometrin pätkä, jossa rajoitus oli 50 km/h, viereinen kaista oli ruovittu auki ja piti päällään pientä sormenpään kokoista kiveä. Sitten alkoi tapahtua! Sivupeiliin ilmestyi jotain nopeaa. Ohitse suhati iso musta maasturi. Mielentilani järkkyessä ja päiväni salamana pilaantuessa, en kerinnyt edes tunnistaa merkkiä. Käsieni edelleen järkytyksestä puristaen rattia, ilmestyi sivupeiliin 2 mustaa mönttiä. Myös ne lähestyivät salaman lailla pikkukivikaistalla. Ja nyt olin jo tarkkaavaisempi. Ensimmäinen oli Audi Q7 ja toinen Cadillac Escalade.
Kaikki 3 minua järkyttänyttä ajoneuvoa edustivat kokoluokkaa, jonka pelkkä keulan korkeus on päälakeni tasalla. Eli isoja ovat! Ja kalliita!
Nyt pohdinkin, että pitääkö omistaa tuommoinen jopa satoja tuhansia maksava, älyttömän iso auto, että saa ajaa reilua ylinopeutta ja liikennesäännöistä piittaamatta?
Kyllä masentaa, enkä tykkää! Taidan lotota viikonlopulla!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti