/>/> VANHUS STADISSA: Kyllä oli kaikki ennen paremmin! Vai ...?

keskiviikko 15. huhtikuuta 2015

Kyllä oli kaikki ennen paremmin! Vai ...?

Pääsipä meijän (se on Oulun murretta ja tarkoittaa meidän) äitin poika kerrankin kuuntelemaan gurua, joka asetti taas kerran asioita kohdilleen. Se kun oli puhumassa tämä tähtimies Esko Valtaoja Taloyhtiö 2015-tapahtumassa. Siinäpä sitä onkin selväsanainen, suorapuheinen ja maallikollekin tajuttavasti puhumaan kykenevä sananiekka. Ja tietää, tuntee ja osaa paljon asioita. Ja hallitsee erilaiset mittakaavat.

Sitä kun tulee usein (liiankin) voivoteltua ja valiteltua olevaa ja näköpiirin tulevaa. Ei pitäis! Se kun ei ole meillä mitään hätää eikä syytä valittaa. Tässä on tietenkin puhuttava yleisellä ja jopa kansallisella sekä maailmallisella isolla tasolla. Se kun ei ole vielä kukaan keksinyt miten yksityiset katastrofit ja pahat olot vältettäisiin. Niistä ei siis meikäläinen voi puhua kenenkään toisen puolesta.

Tähtigurun esitelmästä jäi vaikka mitä mieleen, mutta kun ne ei meinaa tulla muistista ulos, niin otetaanpa muutama muistelus meidän useimpien arjesta. Se ei ehkä kaupungin kivi-tiili-viidakossa kovaksipolkeutuneilla kaduilla varttunut ehkä ymmärrä kaikkia sanoja, mutta hän katsoopi niitä jostain Googelin sivulta. Vaikka ploginpitäjään nähden tähtiguru onkin nuori mies niin tiesipä sentään ulkohuussit ja monet muut vanhat jutut. Ja niistäpä palautuikin mieleeni oma nuoruusaikani.

Ajatelkaapa, Te joille tuo vähän menneenpi aika on tuttua, että kaukana ei ole se aika kun kotona ei ollut valoja, radiota saati televisiota, sähköjä, vesijohtoja, sisävessaa, jääkaappia, sähkökiuasta, Kekkosta, suihkulentokoneita, etelänlomia, lumettomia talvia, Sisu-pastilleja, energiapatukoita, Fun Light-mehua, lauantaimakkaraa, autoa, tietokonetta eikä avaruusrakettia! Eikä paljon muutakaan! Ainakaan meillä! Siitä huolimatta elettiin ja oltiin joskus jopa epähuomiossa onnellisia. Paitsi kyllä naapurille valitettiin, että nauriit ja perunat olivat päässeet itämään kellarissa tai peräti paleltumaan ja ulkohuussin istumatasosta oli katkennut pari lautaa ja takapuoleen tarttui tikkuja. Onneksi ei katkennut yht´äkkiä istuskellessa! 

Ei ollut lentänyt vielä Sputnikki eikä Laika-koira, kuu se vaan olla möllötti saavuttamattomissa   taivaan avaruudessa, ulkohuussiin menoa piti pitkittää viimeiseen hetkeen kovalla talvipakkasella, eikä porkkanapenkin kitkeminen ja pottumaan multaaminen maistuneet nuorelle ihmiselle. Oli kivempaa heilua kavereitten kanssa metsissä ja heitellä naapurikylän poikia kivillä. Eikä kunnanlääkärin tarvinnut yleensä laittaa kuin 4-6 tikkiä otsaan. Vähällä selvittiin paitsi silloin kun naapuri tavoitti kurkkimasta tyttärensä ikkunan takaa. Ei pystynyt istumaan pariin viikkoon.

Mutta kun miettii noita mieleenpalanneita juttuja, joita ei tuolloin ollut mutta on nyt, ja kaikkea muutakin mitä on nyt, niin ei oikein enää jaksa valittaa. Mutta muistella pitää kun oli päässyt unohtumaan. Ne kun on nuo asiat muuttuneet 50-60 vuoden aikana melkoisen isosti. Oli päässeet unohtumaan!

Ja jos jaksaa ajatella vielä pikkuisen pidemmälle takaperin, vaikka sata tai vähän ylikin vuotta, ovat tulleet moottorit, teollisuus, lentäminen ja monta muutakin asiaa. Mutta kun ihminen on elänyt paljon pidempään niin useiden satojen vuosien aikana vasta viimeinen sata on tuonut isosti uutta ja potkaissut ihmiskunnan vauhtiin. Se on aika hurja juttu jos tuota pysähtyy miettimään! 

Pohtikaapa, mitä seuraavat sata tai vain pelkästään 50 vuotta tuo meille ja jälkeläisillemme! Mutta älkää ahdistuko jos pelkäätte tulevaa! Tähtiguru Valtaoja sanoi, että ihminen on ajatteleva olento ja keksii kyllä ratkaisut jos ongelmia ilmaantuu. Niin on keksinyt aina tähänkin asti!






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti