Matkani Laakson terveyskeskukseen sujui aamuruuhkassa kosteissa merkeissä. Jonot tökkivät Töölöntullissa kuten aina työmatka-aikoina.
Toiminta terveyskeskuksessa oli tehokasta kuten aina. Uskomatonta miten niillä potilasmäärillä henkilökunta kykenee säilyttämään iloisen palvelukykynsä! Oli kyse neuvonta-, ajanvaraus-, hoito-, laboratoriohenkilöistä tai lääkäreistä, kaikki he jaksavat olla ystävällisiä oli edessä istuva potilas vaikka millainen hapannaama. Tosin onhan se niin, että niin metsä vastaa kuin huudetaan!
Taas sai Saarioinen verilettuaineksia 8 putkilon verran ja sydänkäyräkään ei osoittanut täydellistä sydämettömyyttä vaikka tuttavani saattaisivat niin ajatellakin. Nyt minulla on sydänasiaan kantaani tukeva tuore tieteellinen vahvistus.
Laakson terveyskeskus on siitäkin mielenkiintoinen paikka, että siellä on lähes aina taidetta näytillä. Nytkin oli aulan seinillä Kaarina Westerlundin pastelli- ja öljyväritöitä. Perin taidokasta jälkeä!!
Muistakaahan tutustua myös taiteeseen jos liikutte Laakson terkkarin kulmilla!!
torstai 24. lokakuuta 2013
Rakennusvirasto ja syysmasennus
Mitä ihmettä? Iskikö rakennusvirastoon syysmasennus? Aamun Hesarissa oli juttu viraston uusien ohjeiden vaikutuksesta terasseihin. Uusilla säännöksillä pyritään taas muuttamaan Helsinki sijaintinsa mukaiseen asuun. Eihän näin pohjoinen kaupunki voi muistuttaa etelän villejä, kuumia metropoleja. Meillä tulee ilmeisesti olla karua ja kylmää! Huopa polvilla tulee Sinun, kansalainen oluesi siemaiseman jalkakäytävälle viritetyllä ei-valkoisella kalusteella istuen!
Hetken jo vaikuttikin siltä, että Helsinki olisi kansainvälinen, iloinen kaupunki! Mutta nyt siihen tulee kerta kaikkiaan stoppi. Ei näillä asteilla sovi iloitella ja riemuita! Matkustakaa etelään jos haluatte hieman iloa ja väriä elämäänne! Ja kuka hullu tänne tulisi palelemaan ja taidemuseoitakaan katselemaan. Niitäkin meillä on jo tarpeeksi eikä uusia tarvita. Niin paitsi Lasipalatsiin tuleva Konstsamfundetin suunnittelema. Sitä paitsi olisi ollut mielenkiintoista kokea miten rakennuslupakäsittely olisi edennyt julkisivujen osalta jos käsiteltäväksi olisi tullut Guggenheimin tavanomaisesta hiukkasen poikkeavan rakennuksen luvat. Niin että näin!
Hetken jo vaikuttikin siltä, että Helsinki olisi kansainvälinen, iloinen kaupunki! Mutta nyt siihen tulee kerta kaikkiaan stoppi. Ei näillä asteilla sovi iloitella ja riemuita! Matkustakaa etelään jos haluatte hieman iloa ja väriä elämäänne! Ja kuka hullu tänne tulisi palelemaan ja taidemuseoitakaan katselemaan. Niitäkin meillä on jo tarpeeksi eikä uusia tarvita. Niin paitsi Lasipalatsiin tuleva Konstsamfundetin suunnittelema. Sitä paitsi olisi ollut mielenkiintoista kokea miten rakennuslupakäsittely olisi edennyt julkisivujen osalta jos käsiteltäväksi olisi tullut Guggenheimin tavanomaisesta hiukkasen poikkeavan rakennuksen luvat. Niin että näin!
Terveyskeskukseen menossa
Tänä aamuna tapahtuu käyntini Laakson terveyskeskuksessa, jonne ajan sain varatuksi reilu kuukausi sitten. Sain aikanaan silloiselta lääkäriltäni ohjeen, että minun pitäisi käydä ainakin kerran vuodessa tarkastuksella. Lähes pari vuosikymmentä kävin keuhko-ongelmien vuoksi säännöllisesti kuvauksissa. Nyt tuntuu, että monenlaisia kipuja ja vaivoja on tiheämpiäkin käyntejä varten. Tuntuu kuin olisin semmoinen palveluiden hevijuuseri. Uusi ajanvaraussysteemi on kuitenkin minusta hieno! Puhelu menee suoraan terveydenhoitajalle, jonka kanssa voi keskustella ongelmasta ja joka määrittelee asian kiireellisyyden. Ainakin itse olen päässyt vastaanotolle kiireesti silloin kun on tarvis ollut. Olen myös aina saanut soittaessani hyvät ensiohjeet vaivoihini.
Ainoa isompi ongelma onkin se, että lääkärit vaihtuvat "harva se päivä". Jos on sama lääkäri vuoden yhteen kyytiin niin se on jo ihme. Vielä suurempi ihme on se, että lääkäri olisi pidemmän kokemuksen omaava alan ammattilainen. Tosin joukko on ollut pääosin oikein mukavia ja nuoria ammattilaisia! Mutta kyllä omalääkäri-käsite on kaukana omasta kun aina on uusi tohtori pöydän takana! No tänään olen valmistautunut taas verenvuodatukseen. En varmaan ole ainoa, mutta uskon, että verikokeissa luovuttamillani verillä olisi Saarioisten verilettuja riittänyt vuodeksi koko kansalle. Kerran olin koetilanteessa niin heikkona, että putosin tuolilta kun pyörryin. Onneksi sattui olemaan lääkäreitä runsas joukko paikalla!
Toivoakseni selviän tänäänkin hengissä takaisin kotiin!
Ainoa isompi ongelma onkin se, että lääkärit vaihtuvat "harva se päivä". Jos on sama lääkäri vuoden yhteen kyytiin niin se on jo ihme. Vielä suurempi ihme on se, että lääkäri olisi pidemmän kokemuksen omaava alan ammattilainen. Tosin joukko on ollut pääosin oikein mukavia ja nuoria ammattilaisia! Mutta kyllä omalääkäri-käsite on kaukana omasta kun aina on uusi tohtori pöydän takana! No tänään olen valmistautunut taas verenvuodatukseen. En varmaan ole ainoa, mutta uskon, että verikokeissa luovuttamillani verillä olisi Saarioisten verilettuja riittänyt vuodeksi koko kansalle. Kerran olin koetilanteessa niin heikkona, että putosin tuolilta kun pyörryin. Onneksi sattui olemaan lääkäreitä runsas joukko paikalla!
Toivoakseni selviän tänäänkin hengissä takaisin kotiin!
keskiviikko 23. lokakuuta 2013
Tilkankadulla olikin päivällä pahemman luokan häirikkö
Tilkankadulla tapahtumien taustalla oli tulipalo, kun erääseen kerrostalohuoneistoon työnnettiin postiluukun kautta palavaa paperia.
Huoneiston väli- ja ulko-oven väliin oli tiputettu palavaa paperia. Poliisi tutkii nyt asiaa ja on jo ottanut kiinni tuhotyöstä epäillyn miehen. Naapurit olivat kertoneet miehen sytytelleen useita tulipaloja taloyhtiössä ja aiheuttaneen muissa asukkaissa jo pitkään hämmennystä ja pelkoa. Mies on jaellut asukkaille muun muassa tappouhkauksilla ja metelöinyt. Viime lauantaina mies oli ammuskellut asuntonsa ikkunasta taljajousella nuolia pihalle, jossa on mm. lasten leikkialue. Ikävää touhua! Onneksi palo saatiin nopeasti sammutettua ja poliisi sai pidätettyä epäillyn henkilön!
Täysin pitelemätön lapsi
Eilen ajelin kotiinpäin 10-ratikalla. Kisahallin läheiseltä pysäkiltä nousi kyytiin fiksu isä alle 10 vuotiaan poikansa kanssa. Isä otti hatun päästään, jota ei useinkaan nähdä stadilaisissa julkisissa kulkuvälineissä. Poika pelasi tullessaan poislähtöönsä saakka Lumiallaan jotain peliä. Isä puolestaan raahasi sylissään omaa salkkuaan, pojan koulureppua, pojan jalkapallokassia, pojan potkulautaa sekä omaa hattuaan. Isä yritti saada poikaa ottamaan potkulautaa pideltäväkseen, mutta poika totesi ettei hän jouda ja jatkoi peliään. Isä yritti vielä vedota poikaan tuloksetta. Täpötäydessä ratikassa ei tietenkään fiksu isä ryhtynyt ojentamaan poikaansa. Poika meinasi vielä jäädä oven väliin poisnoustessaan kun ei peliltään huomannut oven alkavan sulkeutua. Jos olisin ollut tuo isä, olisin kotona kyllä ... (kiellettyä tekstiä, sensuroitua, vihapuhetta, tuhmia sanoja jne.) ....! Kylläpä kyrsikin rutkasti!
Tilkankadulla tapahtuu
Tilkankadulla välkkyi siniset valot tänään klo 11 aikoihin kuin saksalaisessa jalkapallo-ottelussa. Kadulle oli parkeerannut puolenkymmentä paloautoa ja muutama poliisiauto. Erään kadunvarren talon porttikäytävään lappoi palomiehiä kuin meikäläisen katiskaan pikkuahvenia. Mitään varsinaista näkyvää ongelmaa en maallikkona kuitenkaan havainnut. Ilmeisesti jotain talossa oli kuitenkin palanut vaikka savua ei enää näkynytkään. Palomiehet olivat laittaneet ulko-ovelle suuren puhaltimen, joka puhalsi rappukäytävään ilmaa. Eli rappukäytävästä tuuletettiin oletettavasti savua pois. Lisäksi paikalta pidätettiin ainakin yksi henkilö. Se liittyikö henkilö talon tapahtumiin ei käynyt mistään ilmi. Onneksi paikalla ei näkynyt ambulansseja, joten oletettavasti ihmisille ei ollut sattunut mitään pahempaa! Viranomaisten toiminta oli jälleen kerran silmin havaiten erittäin tehokasta!
Kotimaisten kielten keskuksessa vierailulla
No olihan erilainen arkisto! Pääsin eilen käymään vierailulla Kaisaniemessä sijaitsevassa Kotimaisten kielten keskuksessa. Keskuksen arkisto käsittää noin 100 vuoden aikana kerätyn nimi- ja paikannimiarkiston. Arkisto on kerätty haastattelemalla paikkakunnittain vanhempaa väestöä. Heiltä on selvitetty nimiä ja niiden taustoja. Arkistossa on lapuille tallennettuna n. 3 miljoonaa paikannimeä. Niistä 2,6 miljoonaa on suomenkielisiä, 330.000 ruotsinkielisiä ja 33.000 saamenkielisiä. Nimet ovat järjestetyt vuoden 1938 mukaisen pitäjäjaon mukaisesti aakkosjärjestykseen kolmeen eri kokoelmaan. Sukunimiä arkistosta löytyy 76.000 kpl. Keskuksen karttakokoelmassa on 36.000 karttalehteä. Kokoelmasta löytyvät pitäjänkartat ajalta 1916-1950. Halukkailla on mahdollista käydä tutustumassa arkistoon. Tarkempaa tietoa arkistosta löytyy osoitteesta www.kotus.fi . Jos aihe kiinnostaa niin eikun lappuja selaamaan! Kyllä siinä jokunen tunti vierähtää. Alla malli yhdestä nimikortista.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)