Paulig tuntee kahvin

Raahauduin vastentahtoisesti eilissä aamuna kahvinkeitto-oppiin. Oli näet perheen nuorisolle käynyt kutsu saapua Pauligin kulmaan Aleksille kahvioppiin. Sain peruutuspaikan. Valvoin yön odotellen kauhulla aamun sarastamista ja tarjolla olevia haasteellisia suorituksia. En tiennyt, mitä oli Kulmassa kukonlaulun aikaan klo 8 odotettavissa.

Aamuvarhain kohtuuttoman kohteliaiden tervetuliaisten jälkeen joud... pääsimme kahvinkeitto-oppiin. Ja ohjeet olivat selvät! Kahvinpapuja 20 grammaa (60 g kahvijahetta / 1 l vettä) mittaan ja 330 grammaa kuumaa vettä esille. Pavut jauhettiin tarkkaan 6,1-karkeudella oikealla kahvimyllyllä. Kaikki painojutut mittailtiin herkän vaa'an päällä. Siinä ei kestänyt juurikaan käden vavista, koska muuten oli vedet ja kahvinpöhnät pitkin pöytiä.

Muistettavaa oli paljon eli suodatinpaperin kostuttaminen suodattimessa, jauhetun kahvin tarkka mittaaminen ja laittaminen suodattimeen, em. kahvijauheen kostuttaminen mainitulla vedellä ja hienoinen hämmentäminen, lopun veden rauhallinen kaataminen kahvijauheen päälle, minuutin odottaminen kun kahvi on valunut pannuun, varovainen kahvin pannussa hämmentäminen, kahvin kaataminen kuppiin ja kahvin nauttiminen.

No olihan se tietenkin hyvää! Milloinpa kahvi ei olisi? Ja kun minulta tai Sinulta kysytään, otatko kahvia, muista vastata, että ainahan se kupponen menee! (Tuota lausahdusta viljelee tiuhaan hyvä ystäväni.) Join tuolla Pauligin tilaisuudessa noin 7 kuppia, enkä ehkä olisi ottanut enää kupposellista, kun oli aamupalakin syömättä.

Saimme kahvinkeiton lisäksi seurata Arabica-kahvinpapujen paahtamista Bertta-nimisellä paahtokoneella. Paahtomestari käytti apunaan tietokonetta, joka seurasi numeroin ja käyrin prosessin edistymistä. Tavoitteena oli löytää paahdettuihin papuihin oikea makeus, hapokkuus ja karvaus. Mielestäni noilla maanviljelijä Angel Orlando Escobarin pavuilla onnistuminen oli vähintäänkin 100-prosenttista. Saimme näet maistaa lopputuotoksia!

Ja vaikka aamupala oli jäänyt aikaisen lähdön takia väliin, palkittiin odotus 4:n erilaisen tuorekakkupalan muodossa. En ollut sotkeutunut moiseen tuotteeseen koskaan aiemmin ja nytkin olin hyvin epäileväinen. Mutta rohkea rotan syö ja niinpä minäkin heittäydyin moderniin seikkailuun. Ja perhana soikoon, nehän olivatkin hyviä! En minä niitä nyt aivan lähmältään söisi, mutta nuo lohkotut palaset upposivat minuun nautinnolla.

Mitä tuosta, vanhalle hävyttömän varhaisen aamun seikkailusta, jäi sitten mieleen? Kyllä kahvin keittäminen onnistuu kohtuullisen hyvin kaupan kahvijauhoista Moccamasterillakin. Ja sillä se on melkoisesti nopeampaakin. Ja tietenkin se tärkein

AINAHAN SE KUPPONEN KAHVIA MAISTUU!