Mutta esteitä on vaan rakenneltu rutkasti. Jalkakäytävä loppuu yks'kaks yllättäin, ja sitten ei tiedä mistä pääsee eteenpäin. Sama tilanne on kun automies ja -nainen sumputetaan yht'äkkiä loppuvalta kaistalta etsimään etenemiselle soveliasta väylää. Siinä sitten seisoskellaan jonoissa ja nojataan kädellä poskeen eikä mitään tapahdu ja kiirekin olisi. Jos kaikkien ajatukset pukisi sanoiksi, olisi paljon suunpesua tarpeen kun sanat ovat niin tuhmia, saati hävyttömän rumia.
Kyllä en oikein tykkää tuommoisesta touhuamisesta! Se kaivelija kun estää jopa 10-ratikan matkan Pikku-Huopalahden perille. On pitänyt keksiä 10X-bussi ajamaan muutamia viimeisiä pysäkinvälejä. Ja varsinainen, meille niin rakas 10-ratikka kurvaa takaisin keskustaan jo Kuusitien pysäkiltä. Jos meikäläinen vanha mies haluaa matkustaa Stadin keskustaan, on ensin köpöteltävä 3 pysäkinväliä päästäkseen ratikkaan. Ja se on paljon se! Siinä saa jopa epähuomiossa liikuntaa!
Ja apteekkiin jos pitää päästä, niin siinäpä onkin pujoteltava monenlaisten aitojen ja kaivantojen ali ja yli. Kyllä siinä matkalla kehkeytyy huonojalkaiselle kovasti apteekkituotteiden tarvetta. Monet niistä liittyvät erilaisten ruhjeitten peittämiseen ja toiset särkyjen lievittämiseen. Ei tiedä kaivelija edistävänsä lääkekaupankin liiketoimintaa!
Mutta en pidä kaivelusta ollenkaan! Olisi ollut käytettävissä kokonainen, vaikkakin sateinen, kesä kaiveluun. Mutta ei passannut silloin kaivella. Sitä vaan lusmuiltiin lomilla ja muissa joutavissa puuhissa.
Sanoisin, että nuo edelliset tapaukset olivat kesän väärinkäyttöä! Ei käytetty kesää hyödyksi eli kaiveltu ja pesty!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti