Kyllä olin kerrankin aivan hämmennyksissäni, kun kaivelin viime syksynä ostamani housut vaatekomeron syövereistä! Olin viime töikseni syksyllä noutanut housut kesäpaikkakunnan tavaratalon lyhennystyöhenkilöltä ja siirtänyt kotikaappiin. Kun tarvetta käyttöön ei ennen eilistä päivää ollut ilmaantunut, saivat ne rauhassa riippua kaapissa. Mutta jokin niihin oli iskenyt! Housuvirus tai vyötärömenninkäinen.
Kun vetäisin ne eilen rivakalla otteella jalkaan ja ryhdyin sovittamaan vyötärönappia kiinni, saatoin havaita housunkauluksen kutistuneen omituisella tavalla. Se viidensentin rako ei ollut siinä kun ostitn heidät. En ollut mielestäni tehnyt housuille mitään! En edes ollu ajatellut niitä sen kummemmin lämmöllä kuin viileydelläkään. Siitä huolimatta ne olivat ottaneet nokkiinsa ja vetäytyneet kuosissaan ja kudoksissaan. Elleivät olleet sitten ottaneet nokkinsa kun en ollut käyttänyt viiteen kuukauteen?
Mielessäni kävi, että olisiko sattunut ompeluhenkilölle jokin virhe työssään? Ehkä kaventanut housujani väärästä päästä tai tehnyt Singerillään jonkin koruompeleen tyyppisen koukauksen. Vai olisiko Singerin automatiikka ottanut työssään omaa vapautta ompeluhenkilön kahvipaussin aikana? Ne on melkoisia tietämyslaitteita kaikine ohjelmineen nykyään nuo herkät ommelvempeleet.
Jouduin nöyrtymään ja viikkasin housut takaisin ripustimeen ja siirsin kaappiin miettimään minkä ongelman minulle aiheuttivat. Taidanpa käydä kesäkylän ompeluhenkilön pakeilla kunhan palaan sinne ongelman syntylähteille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti