keskiviikko 9. lokakuuta 2013
Aamu-tv:n ruoka-ohjelmat ja raaka-aineet
No voihan kauhistuksen kanahäkki! Seurasin tuossa jälleen kerran aamu-tv:n ruoka-ohjelmaa. Olematta ruokakauppias on annosten raaka-aineiden hankkiminen ja kaapissa pitäminen aikamoisen haasteellinen projekti. Kai se on luvallista soveltaa, mutta menetänkö silloin ne ihanat maut ja tuoksut, joita tv:ssa niin kuvaillaan? Tämän aamun kana-risoton tekemisessä tarvittiin 3 eri sipulityyppiä. Ei meillä ainakaan ole muuta kuin tavallista sipulia, joka ei ollut mikään tv-kokin käyttämistä. Ainakaan vanhuksen keittiöön ei tuommoinen määrä raaka-aineita edes sovi. Ja tulisihan tuosta mahdottomasti hävikkiäkin kun isoina määrinä myytävät tuotteet ehtisivät pilaantua ennen käyttämistään. Tai sitten pitäisi syödä viikko samaa ruokaa. Tosin muistan opiskeluaikoina syöneeni toista viikkoa samaa makkarasoppaa, jonka ohjeen sain opiskelukaveriltani. Kun teki soppaa 3 litran kattilallisen niin ei tarvinnut olla joka päivä kokkaamassa. Ja makukin ja sopan sakeus periaatteessa paranivat joka kerran kun kattilaa lämmitin. Ei tuolloin mikroaaltouunista tiedetty yhtään mitään. Liekö edes keksijä vielä syntynytkään! Jukupätkä kun se olikin hyvää! Tekisköhän tänään tuota samaa makkarasoppaa vaikka 5 litran kattilaan? Olisi sitten loppukuun ruokakin valmis samantien.
tiistai 8. lokakuuta 2013
Joutsenet muuttomatkalla
Polkupyöräretkellä tapasin pellollisen valkoisia joutsenia. Olivat vallanneet lähipellon taukopaikakseen. Olihan kaunista katseltavaa! Tytöillä ja pojilla taitaa olla melkoinen matka ulkomaille. Kunpa pääsisi mukaan! Toisaalta kyllä syksyinen Stadikin on kaunis!!!
Lenovo G580 ja tietokoneen hallinta
Ostin Verkkokaupasta viime vuoden lopulla Lenovo G580-läppärin. Siirryin tuolloin samalla modernin Windows 8-järjestelmän käyttäjäksi. No sehän olikin alkuun melkoista tökkelehtimistä kun järjestelmän kanssa toimivia sovelluksia oli hyvin rajallinen määrä. Mm. F-Securen tietoturvan asentaminen sotki koneen täydellisesti. Ellei lähipiirin it-osaaja olisi saanut systeemiä pelittämään olisi koneella ollut edessään huoltomatka Saksaan Lenovon pajalle. No kyllähän järjestelmä lopulta lähti pelaamaan, sovellukset kehittyivät ja minäkin opin jopa hieman pitämään W8:sta. Mutta kone tökkii! Kun kirjoitan tehokkaalla 2-sormijärjestelmälläni kursori hyppii minne sattuu, joskus koko teksti katoaa ja parhaimmillaan kone alkaa omatoimisesti suoltaa pelkkää nollaa. Kyllähän minä monenlaiset vihjeet omasta persoonastani ymmärrän ja onpa joku työkaveri kiivauksissaan joskus työvuosinani luonnehtinut henkilöäni pelkäksi nollaksi. Mutta kun konekin alkaa osoitella minua nollaksi niin siinä mennään jo aikalailla henkilökohtaisuuksiin! Tuotahan en voi hyväksyä mitenkään! Tosin Verkkokauppa lupasi tutkia masiinan katsoakseen olisiko siinä joku tekninen vika. Onhan toki mahdollista, että Orwellin koneiden valvoma maailma olisi totetutumassa ja olisin ensimmäinen uhri, jonka todellinen olemus olisi syytä paljastaa! Jos ei kyrsi niin ainakin askarruttaa!
Terveys ja aamut
Aamut ovat nykyään jännitystä täynnä! Joka aamu joutuu miettimään ennenkuin silmänsä avaa, että millähän vaivalla tämä päivä aloitetaan. Tarjolla on ylhäältä alkaen ja alaspäin edeten päänsärkyä, silmien kipuja, niskasärkyä, rinnanpuristusta, verenpainetta, verensokerin nousua, en kehtaa sanoa minkä kipuja, ristiselän särkyä ja jalkakipuja. Voisi kuitenkin sanoa, että onneksi on aamuja, jolloin ei valintaa tarvitse tehdä! Nimittäin silloin särkee kaikkea ja lääkityskin on helppo. Otan vaan kaikkea! Vuosikymmenet ihmettelin vanhusten valituksia ja kuvittelin, että kysymyksessä oli ajankulu tai seurantarve. Minulle on käynyt kuin kissanpennulle. Silmäni ovat avautuneet! Toki vain sen verran mitä ensin aamurähmältä pystyy. Minulla on mitä ilmeisemmin sama vanhusten tarve valittaa. Ja nyt olen saavuttamassa siinä virtuoosimaisen tason. Kaikki tuo kyllä kyrsisi jos vain kivuiltani ehtisin sitä miettimään. Tämän aamun arvonnassa vaivoistani voittivat verensokeri ja jalkakivut!
maanantai 7. lokakuuta 2013
Karpalot, nuo bodaripuolukat
Jo vain suu mettä keitti kun pistäydyin lähisuolla pikkukipon kanssa. Kohtasin useita bodaripuolukoita vaikka ne parhaansa mukaan yrittivät piiloutua minulta. Kaivoin käsin heitä turpeesta täyden kipollisen verran eli arkimitoilla kuvaten kokonaiset puolitoista litraa. Joissakin kohden se armoton saapasjoukko, joka oli tampannut suon lähes lyttyyn, oli onnistunut samalla polkemaan karpaloraukat sanan varsinaisessa merkityksessä maanrakoon. Huolimatta edellämainitusta ja siitä kun kuvittelin jopa joidenkin marjojen kyykistyneen piiloon minut nähdessään, onnistuin saavuttamaan tuon oivallisen saaliin. Saaliistani kehkeytyy vielä kotihengettäreni ehtoisissa käsissä herkullista kiisseliä, joka vaniljakastikkeen kera toimii tehokkaana lääkkeenä mm. kyrsimistä vastaan. Onpa joku lääkintäpuolen tietäjä maininnut tuon turbopuolukan sisältävän jopa joitain terveyttä edistäviä hitusia.
Kuntatyöntekijöiden irtisanomissuoja
Arvatkaa kyrsiikö? No aivan saletisti! Miksi maassa, joka on monen sortin taloudellisessa ahdingossa, on yksi iiiison iso työntekijäryhmä erityisasemassa? Viiden vuoden irtisanomissuoja kaikille esim. kuntaliitoksen yhteydessä ja aika alkaa alusta kun uusi kunta liitetään. Ja kun liitoksen tavoitteena pitäisi olla vielä kustannussäästöt! Mutta kun ei suojan takia säästy, ei! Ja kun tuon ihanuuden maksamiseen osallistuu vielä koko kansa, mutta yhdet vaan nauttivat hyödyn. Mikä hiton systeemi tuollainen on? Normaalissa yritysmaailmassa pahimmillaan pomot lähtee samana päivänä ja työntekijöillä on määrätyn menettelyn pohjalta irtisanomisaika, jolla voidaan saavuttaa tavoitellut taloudelliset tasot. Toki näkemys asiasta vaihtelee riippuen kummalla puolella pöytää tilannetta arvioidaan. Kyllä pitäisi kansanedustuslaitoksen Soinien, Hakkaraisten ja muiden jo älähtää! Mutta kun kohta on taas tulossa vaalit, niin ei voi! Kyllähän kyrsii isosti!!!!!!!!
Selänne, Räikkönen ja suomalainen sisu
Eihän kukaan vaan väitä etteivät suomalaiset osaa? Kun katsoin aamulla Twitter-uutista videon eilisistä jääkiekon tapahtumista Winnipegistä herui ryppyiseen silmäkulmaani kosteutta ja molemmat harmaat rintakarvani kohosivat merkittävällä tavalla monta milliä ylpeydestä.
Teemu Selänne, yleisön kannattaman joukkueen vastustajan pelaaja, sai koko tuhatpäisen yleisön seisten jakamat aploodit. Itse juhlakalu reagoi tapahtuneeseen suomalaisella vaatimattomuudella vaivautuen saamastaan huomiosta. Suomalainen Teemu, joka avasi elämänsä vasta julkistetussa elokuvassa, on näyttänyt mitä parhaimmalla tavalla mitä suomalainen sisu ja omalle alalle omistautuminen voi antaa ihmiselle itselleen ja siinä samassa myös kanssaihmisilleen.
Väheksyä ei voi myöskään Kimi Räikkösen suoritusta eilisissä formula1-kilpailuissa. Mahtava nousu 9. sijalta kilpailun toiseksi oli jälleen osoitus osaamisesta. Huolimatta lajin istumatyöstä on kyseessä äärimmäisen kovaa fyysistä kuntoa vaativa laji.
Luetteloa suomalaisista osaajista voisi jatkaa vaikka kuinka paljon, mutta jokaisella osaajalla on aikansa. Tärkeintä on havainto, että kyllä Suomesta taitoa, sisua ja sitkeyttä löytyy! Rispektiä kuten nuoriso nykyään sanoo!!!!!!! Ei nuo eiliset suoritukset kyrsi meikäläistä ollenkaan!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)