Onko kilttejä senioreita enää olemassa?

Odottelen vähän pelolla parin päivän päästä yhden punapukuisen partanaaman esittämää kysymystä! Minusta semmoisia ei pitäisi ulkopuolisen kysyä! Vai onko kysyjä ulkopuolinen? Millä oikeudella tuo ukonrahju kyselee? Onko joku ollut kiltti, muka?

Ukko kehuu pokerinaamalla olevansa satojen vuosien ikäinen, mutta ajelee yhden illan melko uusissa tamineissa ympäri maapalloa. Kulkuvälineenä on lauma kalliita, kiiltäväturkkisia eläimiä. Oletteko koskaan pannut merkille marketissa noitten vetoeläinten kilohintaa? Ei ole halpa ajopeli taatolla! Ja ajellaan ympäriinsä kuin Ferrari-tehtailija.

Oma kunto rapistuu jo muutaman kymmenen vuoden seurauksena eikä ajoneuvon arvolla voi hillua enää raiteilla. Vertaa nyt sitten omia värkkejä tuon harmaahapsen peleihin! Onkohan nuo rehellisellä hommalla hankittuja? Minä vaan kysyn! Kiltti muka! Mitä se tuommoista kyselee? Onko itse? Vuoden piileksii jossain ja sitten tekee yhtenä päivänä vähän työtä. On kaverilla kova liksa kun on varaa vaikka mihin!

Mutta tulkoon vaan kyselemään! Kyllä täällä ollaan valmiina! On paikat putsattu ja puunattu, selkään on laitettu titaania, joten on suora lopultakin vuosien jälkeen. Kestää seisoa ja katsoa eteenpäin eikä jalkateriä niin kuin meni pari viimeistä vuotta kun ei saanut selkää suoraksi. On autettu kaveria, on sanottu kiitos, on sanottu päivää ja kaikki ne mitä äiti aikoinaan neuvoi.

On yritetty hoitaa nuo jutut jo vuosikymmenten ajan saatujen oppien mukaan. Eikä pelkästään nyt viime viikkojen aikana! Ne kun on nuo tontut liikenteessä muulloinkin kuin joulukuun aikana. Eli yritetty on! On kuitenkin tunnustettava, että olen joskus tiuskaissut tuhmia sanoja, mutta siihen ovat syynä pojat kun opettivat niitä. Se tuntuu joskus niin kivalta sihauttaa tai päräyttää oikein sielun syövereistä lähtien. Mutta v-sanaa en käytä kun se on kuvaa niin kaunista asiaa.

Eli valmiina ollaan puolustamaan säädyllisyyttä, siveyttä, kiltteyttä ja suoraselkäisyyttä (kiitos titaanitukien)! Antaa tulla lunta tupaan ja jäitä porstuaan! Vastaukseni kuuluu: "On oltu kilttejä ja suorastaan niin helv...n kilttejä, että oikein päätä välillä pakottaa ja lahjat saa laittaa kuusen alle!"

HYVÄÄ JOULUA KAIKILLE MUILLEKIN, JOTKA TUNNUSTAVAT OLLEENSA KILTTEJÄ EDES OSAN VUOTTA SILLÄ SEKIN LASKETAAN!

Ja Hyvää Joulua muillekin! Kyllä minä ymmärrän ettei aina pysty olemaan kiltti kun on tuo eduskunta, hallitus, politiikka, naapurimaa, pahat pojat ja tytöt, nousevat hinnat, laskevat palkat, räntäkelit, huonot autonrenkaat, kivi kengässä, olalle kakkiva lokki, syvä lätäkkö jalan alla ja vaikka mitä. Toivottavasti vaan säilyisi rauha ja maailman meno tasaantuisi entiselleen!

Kunnioittakaamme heitä, jotka mahdollistivat tämän!

Syvä kiitoksemme ja kunnioituksemme heille, jotka ovat edesauttaneet sitä, että saamme elää itsenäisessä Suomessa!

HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ KAIKILLE!

Se tuo matkailu avartaa ja opettaa lämmönvaihtelulle!

Siinähän kävi niin, että sairaan piti kesken rankan toipumisjakson vääntäytyä ulkomaan matkalle! Ei ole selkäleikkauspotilaan hyvä olla paikallaan eikä liikkeessä. Ei ole oikeastaan hyvä olla oikein mitenkään! Mutta mentävä oli kun liikuntaakin piti jollain keinoin saada, vaikka laivankeinunnan myötä.

Netistä rivakkaan etsitty ja perin edullinen Viking Linen 23-tunnin laivamatka ulkomaille Viroon ostettiin. Kohtalaisen harvalukuisen joukon kanssa matkattiin kohti Tallinnaa 2,5 tuntia. Kun oli varattu laivalta hytti yöksi niin siellä sitten maattiin +35 C-asteen lämmössä säätötermostaatin pyöriessä hervottomana. No eipä suomalainen tuommoisesta lämmöstä hätkähdä vaikka meidän saunassa toki päästäänkin jopa lähelle +80 C-astetta. Mutta kyllä se hytti saunalta vaikutti kooltaankin vaikka lämmöntuotto ei saunaa täysin vastannutkaan.

Vanhojen matkojen muistoissa oli laivan säilyminen satamassa päivän ajan ja laukkujen säilyttämismahdollisuus laivalla. Mutta muistopa olikin jo historiaa! Kun laivahenkilö ilmoitti aamupalan olevan klo 6.15, hytin luovutuksen klo 6.45 ja laivasta ulostautumisen kaikkine kamoineen klo 7.00, ei auttanut muu kuin vääntäytyä Tallinnan aamuun reppujen ja rensseleiden kera. Säätieteilijä oli illalla ilmaissut kantanaan aamuilman olevan -3 C, mutta luku olikin hienoinen virhearviointi. Ulkolämpöä tai paremminkin kylmää olikin tarjolla -15 C-tasolla. Siinä pieni, yönsä hytin hikisessä kuumuudessa valvonut ihminen olikin ihmeissään.

Tungimme klo 7.00 reput terminaalin lokeroon, otimme taksin keskustaan ja painalsimme ihmettelemään vielä unessa olevaa Tallinnaa. Mikään ei ollut vielä auki, ei edes matkalaisen silmä. Mutta etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan! Keskustan bussiterminaalista löytyi Coffee In-kahvikioski, jossa oli 1 kahdenhengen pöytä. Pöydän toisella reunalla lämpö oli n. +10 C ja toisella patterin vieressä +60 C. Nautimme pöydässä lähes 2 tuntia yhtä kupillista teetä kunnes viereinen Viru Keskus avautui. Päiväohjelma olikin sitten ajankuluttamista Viru Keskuksessa, joulutorilla, Vana Toomaksessa lounaalla, Stockmannilla kunnes meidät armahdettiin ja pääsimme laivalla kohti kotia.

Kodin sopivan lämpöisessä turvassa on nyt hyvä olla ja muistella hytin kuumuutta, ulkoilman kylmyyttä, Tallinnan aukioloaikoja ja joulutorin kengännousua keventävää glögiä!

Hyvää joulunodotusta kaikille ja muistakaa matkailla!

 Vanhanajan ja modernia Tallinnaa

Kyllä on syytä pitää kroppa kunnossa!

On sitä ihminen aika tyhmä loppujen lopuksi! Ei ymmärrä omaa parastaan eikä usko viisaampiaan! Sitä on muka niin tietäväinen omasta itsestään ja hyvästään! Etenkin nuorena.

Viisaampi sanoo, että pidä kropastasi huolta ja muista kuntoilla ja liikkua! Mutta ei nuori minä tuommoista usko. Pitää vaan riekkua illat kylillä ja nojailla osuuskaupan hevospuomiin. Siinä vislaillaan lippalakki silmillä raitilla käsikynkkää kulkeville tytöille ja ollaan niin miestä että.

Mutta kun vuodet kuluu ja mennään senioriosastolle, alkaa kolotukset ja monensortin rempat. Ihmetellään ettei kroppa palaudu kun pitää hakata sylillinen pikkupuita mökin hellan alle. Särkee ja kolottaa monta päivää. Ja kun lattialta pitää poimia sinne pudonnut kolikko niin eipä taivukaan selkä. Ja ketä näistä ongelmista on kiittäminen? No minua tietenkin! Tai siis Sinua itseäsi, koska ei minua voi kaikesta syyttää muut kuin vaimo ja virkavalta.

Olisiko siis pitänyt uskoa nuorena niitä jotka sanoi, että hoida kuntoasi? No nyt tiedän että olis! On seniorin selkä kipeä ja jalkoja särkee. Niskaakin kolottaa eikä kolikko nouse lattialta. Roskapussin vieminenkin panee läähättämään. Riehuminen kuntosalilla ja sauvojen kanssa raiteilla ja poluilla ei auta enää tarpeeksi. Saattaahan se hieman helpottaa, mutta isot kunnonkohennukset ovat jo mennyttä kauraa.

Se kun on nyt nuori ja lukee tätä, hoida kropaasi ja kuntoasi niin et kärsi niin paljon seniorina! Se kun on nyt seniori ja luet tätä, usko että kyllä riehuminen tai rauhallisempikin kunnon ylläpitäminen auttaa jaksamaan paremmin! Ja jos käypi kutsu lääkäriin leikkuupöydälle, niin siitäkin toipuu paremmin ja onhan se olo muuten parempi normaalissa arjessakin!

Eli tempaise pipo päähän, hanskat käteen, kaulaliina kaulaan ja ponkaise ulos tai sisälle liikkumaan! Sisällä voit jättää kuitenkin nuo ulkopukimet vähemmälle. Kuntoilun vaihtoehtoja on tarjolla rutkasti!

Se on vaan Sinusta ja minusta itsestämme kiinni kuinka hyvä olo meillä kullakin on!!!!!!!!!

Yllä on Helsingin Kisahallin kuva, jossa voi harrastaa vaikka mitä sisäjuttuja! Mutta paikkojahan löytyy joka puolelta! On katuja, puistoja, teitä, polkuja, kenttiä, saleja jne.!

Helmet e-kirjasto on aina kotona

Pitelin taukoa kesän ajan kirjaston antien suhteen, mutta nyt taas innostuin! Kyllä ansaitsee Helsingin herrat ja erityisesti kirjastoherrat runsaat kiitokset tarjotessaan kirjoja kotitietokoneelle runsain määrin. Tai varmaan taustalla täyty olla kirjastorouvat koska en usko, että kukaan miespuolinen olisi keksinyt näin hienoa palvelua. No, iso kiitos minulta joka tapauksessa oli vastaanottajalla päällään sitten housut tai hame tai vaikka molemmat!

Kyllähän tietenkin ensikertalainen e-kirjaston käyttäjä on homman kanssa hieman ihmeissään! Mutta Helmetin nettisivuilla on aika hyvät ohjeet ja muutaman kerran kokeilulla tuon homman kyllä oppii. Ja sitten ei kun kakkulat kirkkaaksi, sopivaa valoa maisemiin, mehumuki ulottuville ja nenä sähköiseen kirjaan! Hommahan toimii pöytätietokoneella, kannettavalla tietokoneella, tabletilla ja jopa älypuhelimellakin. Vaihtoehtoja luettavaksi kyllä löytyy. Jos satut olemaan kieli-ihmisiä niin aineistosta löytyy myös englanninkielistä tekstiä! Niin ja matkaoppaita sille ken ulkomaanretkille mielii!

Itse selasin pari päivää sitten Ellibs-kirjaston antia ja nappasin koneelleni itselleni tuntemattoman kirjailijan, Sami Nevan romaanin. Nyt olen tavannut sitä silmät hämmästyksen ihmetyksestä sirrillään. Teksti on niin kansainvälisen jännityskirjan henkistä, että miten tuo on päässyt minulla aiemmin silmien ohi? Jännää on ja laadukasta kerrontaa!

Toivoisin, että jokainen ken lukea osaa hommaisi itselleen Helsingin kaupunginkirjaston kortin ja tunnusluvun. Myös muilla kuin pääkaupunkiseutulaisilla on mahdollisuus hankkia tuo tarvittava kortti. Ja sitten vaan kirjautumaan e-kirjaston ihmeelliseen maailmaan.

Mukavia hetkiä kaikille nykyaikaisen kirjastolaitoksen palveluiden parissa!

Se on pidellyt ilimoja ... ja sitten ei!

Kyllä on ihmislasta taas kiusattu oikein roppakaupalla! Tuo otsikon toteamuskin on jaettava kahteen osaan. On iso merkitys sillä puhutaanko säästä vai polkupyörästä.

Sääjutut on kaikille tuttuja. Sitä on piisannut ja sitten taas ei ole! Lumet lähti - siis kaikki 0,3 cm. Ei siinä tarvittu paljonkaan kaupungin aura-autoja eikä huoltoyhtiön lumilinkoja. Pieni kaste ja kostea ilmanhönkäys meren suunnasta pyyhki lumenrippeet viemäriin. Mutta ehti se sen verran kiusata, että muutama peltiseppä sai aamun varhaisista autoilijoista muutamia asiakkaita. Mutta tuollakin sektorilla on vielä suurin asiakasvirta näkemättä. En haluaisi sorsia mitään ammattikuntaa vaikka yrittäjyyttä kannatankin, mutta jotenkin toivoisin kuitenkin ettei peltikorjaamoille tulisi paljoakaan asiakkaita autollaan liukastelleista. Mutta ei ole kivaa tihkusadekaan, joka hieman yli kymmenen asteen kelissä ei ole varsinainen nautinto.

No entäs sitten se polkupyörä? Siinäkin on ollut vaihtelevaa ilmaa - välillä sitä on ollut ja välillä ei. Nimittäin takarenkaassa! Pari viikkoa sitten takarenkaassa oli ilmaa yläreunassa mutta ei alareunassa. Aina välillä pumppaamalla selvisin muutaman reissun mutta sitten tuli stoppi. Vanhalla asfalttiviidakon konstilla etsin vuotokohtaa kotilavuaarissa. Ja kuplathan nousivat ja ilma pakeni pienestä neulanpistoreiästä. Oliko asialla ollut ilkeämielinen aikuinen, pahankurinen lapsi vai suuri tuntematon tekijä? Asian pikaiseksi korjaamiseksi marssin kumikauppaan ja ostin uuden sisuskumin. Tulos oli sama kuin entisen kanssa. Yksi yö ja taas pumpattiin. Nyt aion mennä taas nujuamaan kumin kanssa ja etsimään uutta reikää. Pitäkää peukkuja, että saan mankelini kuntoon ja pääsen taas kostealle baanalle kadonnutta kuntoa etsimään!

Eli kyllä ilmalla on merkitystä ja väliä! Sekä sää- että pyörämielessä. Molempia on hyvä olla ja erityisesti polkupyörän renkaassa. Nauttikaa tekin syksyn ilmoista!

 Vierivä pyörä ei sammaloidu mutta saattaa kyllä ruostua!

Mitenkäs se suu pannaan lumen kanssa?

Nyt se sitten alkoi! Torstaina sitä nähtiin Pikku-Huopalahdessa ja Haagan tienoilla. Ensimmäiset lumenhiutaleet lentelivät ilman lupaa Helsingin ilmatilassa. Itsehän en ole aivan neitsyt tätä kokemaan sillä kolme viikkoa sitten mökille Itä-Suomeen satoi jo maan valkoiseksi parin päivän ajaksi. Eli kyllä nuo hommat tiedetään ja osataan! Ei olla ensimmäistä kertaa pappia kyydissä eikä lunta kolaamassa!

Se säämies päätti vääntää kammesta yks'kaks yllättäen. Enkä tarkoita tällä Pekka Poutaa, mutta Saarentauksesta piippuineen en ole niinkään varma. Hänellä saattaa olla sormensa pelissä kun on jo aikaa sitten siirtynyt lähemmäs sitä lumen lähetysaluetta.

Mutta antaa sataa vaan vaikka lunta tupaan ja jäitä porstuaan! Minulla villahousut odottaa makuuhuoneen tuolinkarmilla ja toppatakki eteisen naulakossa. Pipon putsasin kesäpölyistä jo pari viikkoa sitten. Ainut, joka on vielä hieman vaiheessa, on talvikengät. Voi olla että hetkoinen pitää selvitä paksuilla sukilla ja kesäkalosseilla.

Meinasin lähiaikoina pistäytyä Veljekset Halosella tai jossain muussa laatuliikkeessä, jossa vanhakin saa palvelua eikä pelkästään hienohelmat ja lierihattu-kaulaliina-ukot. Niin eikä hinnoissa riistetä aivan kohtuuttomasti, mutta pitäähän siitä riittää Pomarfinnille ja kaupanpitäjällekin jotain. Mutta eiköhän ne jostain löydy uudet sopivat patiinit tuleviin pakkaskeleihin!

Niin, että valmiina ollaan! Antaa tulla vaan! Kyllä täällä kestetään!

          Itä-Suomen talvikukkaset