HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ KAIKILLE!
lauantai 6. joulukuuta 2014
Kunnioittakaamme heitä, jotka mahdollistivat tämän!
Syvä kiitoksemme ja kunnioituksemme heille, jotka ovat edesauttaneet sitä, että saamme elää itsenäisessä Suomessa!
HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ KAIKILLE!
HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ KAIKILLE!
keskiviikko 3. joulukuuta 2014
Se tuo matkailu avartaa ja opettaa lämmönvaihtelulle!
Siinähän kävi niin, että sairaan piti kesken rankan toipumisjakson vääntäytyä ulkomaan matkalle! Ei ole selkäleikkauspotilaan hyvä olla paikallaan eikä liikkeessä. Ei ole oikeastaan hyvä olla oikein mitenkään! Mutta mentävä oli kun liikuntaakin piti jollain keinoin saada, vaikka laivankeinunnan myötä.
Netistä rivakkaan etsitty ja perin edullinen Viking Linen 23-tunnin laivamatka ulkomaille Viroon ostettiin. Kohtalaisen harvalukuisen joukon kanssa matkattiin kohti Tallinnaa 2,5 tuntia. Kun oli varattu laivalta hytti yöksi niin siellä sitten maattiin +35 C-asteen lämmössä säätötermostaatin pyöriessä hervottomana. No eipä suomalainen tuommoisesta lämmöstä hätkähdä vaikka meidän saunassa toki päästäänkin jopa lähelle +80 C-astetta. Mutta kyllä se hytti saunalta vaikutti kooltaankin vaikka lämmöntuotto ei saunaa täysin vastannutkaan.
Vanhojen matkojen muistoissa oli laivan säilyminen satamassa päivän ajan ja laukkujen säilyttämismahdollisuus laivalla. Mutta muistopa olikin jo historiaa! Kun laivahenkilö ilmoitti aamupalan olevan klo 6.15, hytin luovutuksen klo 6.45 ja laivasta ulostautumisen kaikkine kamoineen klo 7.00, ei auttanut muu kuin vääntäytyä Tallinnan aamuun reppujen ja rensseleiden kera. Säätieteilijä oli illalla ilmaissut kantanaan aamuilman olevan -3 C, mutta luku olikin hienoinen virhearviointi. Ulkolämpöä tai paremminkin kylmää olikin tarjolla -15 C-tasolla. Siinä pieni, yönsä hytin hikisessä kuumuudessa valvonut ihminen olikin ihmeissään.
Tungimme klo 7.00 reput terminaalin lokeroon, otimme taksin keskustaan ja painalsimme ihmettelemään vielä unessa olevaa Tallinnaa. Mikään ei ollut vielä auki, ei edes matkalaisen silmä. Mutta etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan! Keskustan bussiterminaalista löytyi Coffee In-kahvikioski, jossa oli 1 kahdenhengen pöytä. Pöydän toisella reunalla lämpö oli n. +10 C ja toisella patterin vieressä +60 C. Nautimme pöydässä lähes 2 tuntia yhtä kupillista teetä kunnes viereinen Viru Keskus avautui. Päiväohjelma olikin sitten ajankuluttamista Viru Keskuksessa, joulutorilla, Vana Toomaksessa lounaalla, Stockmannilla kunnes meidät armahdettiin ja pääsimme laivalla kohti kotia.
Kodin sopivan lämpöisessä turvassa on nyt hyvä olla ja muistella hytin kuumuutta, ulkoilman kylmyyttä, Tallinnan aukioloaikoja ja joulutorin kengännousua keventävää glögiä!
Hyvää joulunodotusta kaikille ja muistakaa matkailla!
Vanhanajan ja
modernia Tallinnaa
Netistä rivakkaan etsitty ja perin edullinen Viking Linen 23-tunnin laivamatka ulkomaille Viroon ostettiin. Kohtalaisen harvalukuisen joukon kanssa matkattiin kohti Tallinnaa 2,5 tuntia. Kun oli varattu laivalta hytti yöksi niin siellä sitten maattiin +35 C-asteen lämmössä säätötermostaatin pyöriessä hervottomana. No eipä suomalainen tuommoisesta lämmöstä hätkähdä vaikka meidän saunassa toki päästäänkin jopa lähelle +80 C-astetta. Mutta kyllä se hytti saunalta vaikutti kooltaankin vaikka lämmöntuotto ei saunaa täysin vastannutkaan.
Vanhojen matkojen muistoissa oli laivan säilyminen satamassa päivän ajan ja laukkujen säilyttämismahdollisuus laivalla. Mutta muistopa olikin jo historiaa! Kun laivahenkilö ilmoitti aamupalan olevan klo 6.15, hytin luovutuksen klo 6.45 ja laivasta ulostautumisen kaikkine kamoineen klo 7.00, ei auttanut muu kuin vääntäytyä Tallinnan aamuun reppujen ja rensseleiden kera. Säätieteilijä oli illalla ilmaissut kantanaan aamuilman olevan -3 C, mutta luku olikin hienoinen virhearviointi. Ulkolämpöä tai paremminkin kylmää olikin tarjolla -15 C-tasolla. Siinä pieni, yönsä hytin hikisessä kuumuudessa valvonut ihminen olikin ihmeissään.
Tungimme klo 7.00 reput terminaalin lokeroon, otimme taksin keskustaan ja painalsimme ihmettelemään vielä unessa olevaa Tallinnaa. Mikään ei ollut vielä auki, ei edes matkalaisen silmä. Mutta etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan! Keskustan bussiterminaalista löytyi Coffee In-kahvikioski, jossa oli 1 kahdenhengen pöytä. Pöydän toisella reunalla lämpö oli n. +10 C ja toisella patterin vieressä +60 C. Nautimme pöydässä lähes 2 tuntia yhtä kupillista teetä kunnes viereinen Viru Keskus avautui. Päiväohjelma olikin sitten ajankuluttamista Viru Keskuksessa, joulutorilla, Vana Toomaksessa lounaalla, Stockmannilla kunnes meidät armahdettiin ja pääsimme laivalla kohti kotia.
Kodin sopivan lämpöisessä turvassa on nyt hyvä olla ja muistella hytin kuumuutta, ulkoilman kylmyyttä, Tallinnan aukioloaikoja ja joulutorin kengännousua keventävää glögiä!
Hyvää joulunodotusta kaikille ja muistakaa matkailla!
Vanhanajan ja modernia Tallinnaalauantai 22. marraskuuta 2014
Kyllä on syytä pitää kroppa kunnossa!
On sitä ihminen aika tyhmä loppujen lopuksi! Ei ymmärrä omaa parastaan eikä usko viisaampiaan! Sitä on muka niin tietäväinen omasta itsestään ja hyvästään! Etenkin nuorena.
Viisaampi sanoo, että pidä kropastasi huolta ja muista kuntoilla ja liikkua! Mutta ei nuori minä tuommoista usko. Pitää vaan riekkua illat kylillä ja nojailla osuuskaupan hevospuomiin. Siinä vislaillaan lippalakki silmillä raitilla käsikynkkää kulkeville tytöille ja ollaan niin miestä että.
Mutta kun vuodet kuluu ja mennään senioriosastolle, alkaa kolotukset ja monensortin rempat. Ihmetellään ettei kroppa palaudu kun pitää hakata sylillinen pikkupuita mökin hellan alle. Särkee ja kolottaa monta päivää. Ja kun lattialta pitää poimia sinne pudonnut kolikko niin eipä taivukaan selkä. Ja ketä näistä ongelmista on kiittäminen? No minua tietenkin! Tai siis Sinua itseäsi, koska ei minua voi kaikesta syyttää muut kuin vaimo ja virkavalta.
Olisiko siis pitänyt uskoa nuorena niitä jotka sanoi, että hoida kuntoasi? No nyt tiedän että olis! On seniorin selkä kipeä ja jalkoja särkee. Niskaakin kolottaa eikä kolikko nouse lattialta. Roskapussin vieminenkin panee läähättämään. Riehuminen kuntosalilla ja sauvojen kanssa raiteilla ja poluilla ei auta enää tarpeeksi. Saattaahan se hieman helpottaa, mutta isot kunnonkohennukset ovat jo mennyttä kauraa.
Se kun on nyt nuori ja lukee tätä, hoida kropaasi ja kuntoasi niin et kärsi niin paljon seniorina! Se kun on nyt seniori ja luet tätä, usko että kyllä riehuminen tai rauhallisempikin kunnon ylläpitäminen auttaa jaksamaan paremmin! Ja jos käypi kutsu lääkäriin leikkuupöydälle, niin siitäkin toipuu paremmin ja onhan se olo muuten parempi normaalissa arjessakin!
Eli tempaise pipo päähän, hanskat käteen, kaulaliina kaulaan ja ponkaise ulos tai sisälle liikkumaan! Sisällä voit jättää kuitenkin nuo ulkopukimet vähemmälle. Kuntoilun vaihtoehtoja on tarjolla rutkasti!
Se on vaan Sinusta ja minusta itsestämme kiinni kuinka hyvä olo meillä kullakin on!!!!!!!!!
Viisaampi sanoo, että pidä kropastasi huolta ja muista kuntoilla ja liikkua! Mutta ei nuori minä tuommoista usko. Pitää vaan riekkua illat kylillä ja nojailla osuuskaupan hevospuomiin. Siinä vislaillaan lippalakki silmillä raitilla käsikynkkää kulkeville tytöille ja ollaan niin miestä että.
Mutta kun vuodet kuluu ja mennään senioriosastolle, alkaa kolotukset ja monensortin rempat. Ihmetellään ettei kroppa palaudu kun pitää hakata sylillinen pikkupuita mökin hellan alle. Särkee ja kolottaa monta päivää. Ja kun lattialta pitää poimia sinne pudonnut kolikko niin eipä taivukaan selkä. Ja ketä näistä ongelmista on kiittäminen? No minua tietenkin! Tai siis Sinua itseäsi, koska ei minua voi kaikesta syyttää muut kuin vaimo ja virkavalta.
Olisiko siis pitänyt uskoa nuorena niitä jotka sanoi, että hoida kuntoasi? No nyt tiedän että olis! On seniorin selkä kipeä ja jalkoja särkee. Niskaakin kolottaa eikä kolikko nouse lattialta. Roskapussin vieminenkin panee läähättämään. Riehuminen kuntosalilla ja sauvojen kanssa raiteilla ja poluilla ei auta enää tarpeeksi. Saattaahan se hieman helpottaa, mutta isot kunnonkohennukset ovat jo mennyttä kauraa.
Se kun on nyt nuori ja lukee tätä, hoida kropaasi ja kuntoasi niin et kärsi niin paljon seniorina! Se kun on nyt seniori ja luet tätä, usko että kyllä riehuminen tai rauhallisempikin kunnon ylläpitäminen auttaa jaksamaan paremmin! Ja jos käypi kutsu lääkäriin leikkuupöydälle, niin siitäkin toipuu paremmin ja onhan se olo muuten parempi normaalissa arjessakin!
Eli tempaise pipo päähän, hanskat käteen, kaulaliina kaulaan ja ponkaise ulos tai sisälle liikkumaan! Sisällä voit jättää kuitenkin nuo ulkopukimet vähemmälle. Kuntoilun vaihtoehtoja on tarjolla rutkasti!
Se on vaan Sinusta ja minusta itsestämme kiinni kuinka hyvä olo meillä kullakin on!!!!!!!!!
Yllä on Helsingin Kisahallin kuva, jossa voi harrastaa vaikka mitä sisäjuttuja! Mutta paikkojahan löytyy joka puolelta! On katuja, puistoja, teitä, polkuja, kenttiä, saleja jne.!
perjantai 31. lokakuuta 2014
Helmet e-kirjasto on aina kotona
Pitelin taukoa kesän ajan kirjaston antien suhteen, mutta nyt taas innostuin! Kyllä ansaitsee Helsingin herrat ja erityisesti kirjastoherrat runsaat kiitokset tarjotessaan kirjoja kotitietokoneelle runsain määrin. Tai varmaan taustalla täyty olla kirjastorouvat koska en usko, että kukaan miespuolinen olisi keksinyt näin hienoa palvelua. No, iso kiitos minulta joka tapauksessa oli vastaanottajalla päällään sitten housut tai hame tai vaikka molemmat!
Kyllähän tietenkin ensikertalainen e-kirjaston käyttäjä on homman kanssa hieman ihmeissään! Mutta Helmetin nettisivuilla on aika hyvät ohjeet ja muutaman kerran kokeilulla tuon homman kyllä oppii. Ja sitten ei kun kakkulat kirkkaaksi, sopivaa valoa maisemiin, mehumuki ulottuville ja nenä sähköiseen kirjaan! Hommahan toimii pöytätietokoneella, kannettavalla tietokoneella, tabletilla ja jopa älypuhelimellakin. Vaihtoehtoja luettavaksi kyllä löytyy. Jos satut olemaan kieli-ihmisiä niin aineistosta löytyy myös englanninkielistä tekstiä! Niin ja matkaoppaita sille ken ulkomaanretkille mielii!
Itse selasin pari päivää sitten Ellibs-kirjaston antia ja nappasin koneelleni itselleni tuntemattoman kirjailijan, Sami Nevan romaanin. Nyt olen tavannut sitä silmät hämmästyksen ihmetyksestä sirrillään. Teksti on niin kansainvälisen jännityskirjan henkistä, että miten tuo on päässyt minulla aiemmin silmien ohi? Jännää on ja laadukasta kerrontaa!
Toivoisin, että jokainen ken lukea osaa hommaisi itselleen Helsingin kaupunginkirjaston kortin ja tunnusluvun. Myös muilla kuin pääkaupunkiseutulaisilla on mahdollisuus hankkia tuo tarvittava kortti. Ja sitten vaan kirjautumaan e-kirjaston ihmeelliseen maailmaan.
Mukavia hetkiä kaikille nykyaikaisen kirjastolaitoksen palveluiden parissa!
Kyllähän tietenkin ensikertalainen e-kirjaston käyttäjä on homman kanssa hieman ihmeissään! Mutta Helmetin nettisivuilla on aika hyvät ohjeet ja muutaman kerran kokeilulla tuon homman kyllä oppii. Ja sitten ei kun kakkulat kirkkaaksi, sopivaa valoa maisemiin, mehumuki ulottuville ja nenä sähköiseen kirjaan! Hommahan toimii pöytätietokoneella, kannettavalla tietokoneella, tabletilla ja jopa älypuhelimellakin. Vaihtoehtoja luettavaksi kyllä löytyy. Jos satut olemaan kieli-ihmisiä niin aineistosta löytyy myös englanninkielistä tekstiä! Niin ja matkaoppaita sille ken ulkomaanretkille mielii!
Itse selasin pari päivää sitten Ellibs-kirjaston antia ja nappasin koneelleni itselleni tuntemattoman kirjailijan, Sami Nevan romaanin. Nyt olen tavannut sitä silmät hämmästyksen ihmetyksestä sirrillään. Teksti on niin kansainvälisen jännityskirjan henkistä, että miten tuo on päässyt minulla aiemmin silmien ohi? Jännää on ja laadukasta kerrontaa!
Toivoisin, että jokainen ken lukea osaa hommaisi itselleen Helsingin kaupunginkirjaston kortin ja tunnusluvun. Myös muilla kuin pääkaupunkiseutulaisilla on mahdollisuus hankkia tuo tarvittava kortti. Ja sitten vaan kirjautumaan e-kirjaston ihmeelliseen maailmaan.
Mukavia hetkiä kaikille nykyaikaisen kirjastolaitoksen palveluiden parissa!
tiistai 28. lokakuuta 2014
Se on pidellyt ilimoja ... ja sitten ei!
Kyllä on ihmislasta taas kiusattu oikein roppakaupalla! Tuo otsikon toteamuskin on jaettava kahteen osaan. On iso merkitys sillä puhutaanko säästä vai polkupyörästä.
Sääjutut on kaikille tuttuja. Sitä on piisannut ja sitten taas ei ole! Lumet lähti - siis kaikki 0,3 cm. Ei siinä tarvittu paljonkaan kaupungin aura-autoja eikä huoltoyhtiön lumilinkoja. Pieni kaste ja kostea ilmanhönkäys meren suunnasta pyyhki lumenrippeet viemäriin. Mutta ehti se sen verran kiusata, että muutama peltiseppä sai aamun varhaisista autoilijoista muutamia asiakkaita. Mutta tuollakin sektorilla on vielä suurin asiakasvirta näkemättä. En haluaisi sorsia mitään ammattikuntaa vaikka yrittäjyyttä kannatankin, mutta jotenkin toivoisin kuitenkin ettei peltikorjaamoille tulisi paljoakaan asiakkaita autollaan liukastelleista. Mutta ei ole kivaa tihkusadekaan, joka hieman yli kymmenen asteen kelissä ei ole varsinainen nautinto.
No entäs sitten se polkupyörä? Siinäkin on ollut vaihtelevaa ilmaa - välillä sitä on ollut ja välillä ei. Nimittäin takarenkaassa! Pari viikkoa sitten takarenkaassa oli ilmaa yläreunassa mutta ei alareunassa. Aina välillä pumppaamalla selvisin muutaman reissun mutta sitten tuli stoppi. Vanhalla asfalttiviidakon konstilla etsin vuotokohtaa kotilavuaarissa. Ja kuplathan nousivat ja ilma pakeni pienestä neulanpistoreiästä. Oliko asialla ollut ilkeämielinen aikuinen, pahankurinen lapsi vai suuri tuntematon tekijä? Asian pikaiseksi korjaamiseksi marssin kumikauppaan ja ostin uuden sisuskumin. Tulos oli sama kuin entisen kanssa. Yksi yö ja taas pumpattiin. Nyt aion mennä taas nujuamaan kumin kanssa ja etsimään uutta reikää. Pitäkää peukkuja, että saan mankelini kuntoon ja pääsen taas kostealle baanalle kadonnutta kuntoa etsimään!
Eli kyllä ilmalla on merkitystä ja väliä! Sekä sää- että pyörämielessä. Molempia on hyvä olla ja erityisesti polkupyörän renkaassa. Nauttikaa tekin syksyn ilmoista!
Vierivä pyörä ei sammaloidu mutta saattaa kyllä ruostua!
Sääjutut on kaikille tuttuja. Sitä on piisannut ja sitten taas ei ole! Lumet lähti - siis kaikki 0,3 cm. Ei siinä tarvittu paljonkaan kaupungin aura-autoja eikä huoltoyhtiön lumilinkoja. Pieni kaste ja kostea ilmanhönkäys meren suunnasta pyyhki lumenrippeet viemäriin. Mutta ehti se sen verran kiusata, että muutama peltiseppä sai aamun varhaisista autoilijoista muutamia asiakkaita. Mutta tuollakin sektorilla on vielä suurin asiakasvirta näkemättä. En haluaisi sorsia mitään ammattikuntaa vaikka yrittäjyyttä kannatankin, mutta jotenkin toivoisin kuitenkin ettei peltikorjaamoille tulisi paljoakaan asiakkaita autollaan liukastelleista. Mutta ei ole kivaa tihkusadekaan, joka hieman yli kymmenen asteen kelissä ei ole varsinainen nautinto.
No entäs sitten se polkupyörä? Siinäkin on ollut vaihtelevaa ilmaa - välillä sitä on ollut ja välillä ei. Nimittäin takarenkaassa! Pari viikkoa sitten takarenkaassa oli ilmaa yläreunassa mutta ei alareunassa. Aina välillä pumppaamalla selvisin muutaman reissun mutta sitten tuli stoppi. Vanhalla asfalttiviidakon konstilla etsin vuotokohtaa kotilavuaarissa. Ja kuplathan nousivat ja ilma pakeni pienestä neulanpistoreiästä. Oliko asialla ollut ilkeämielinen aikuinen, pahankurinen lapsi vai suuri tuntematon tekijä? Asian pikaiseksi korjaamiseksi marssin kumikauppaan ja ostin uuden sisuskumin. Tulos oli sama kuin entisen kanssa. Yksi yö ja taas pumpattiin. Nyt aion mennä taas nujuamaan kumin kanssa ja etsimään uutta reikää. Pitäkää peukkuja, että saan mankelini kuntoon ja pääsen taas kostealle baanalle kadonnutta kuntoa etsimään!
Eli kyllä ilmalla on merkitystä ja väliä! Sekä sää- että pyörämielessä. Molempia on hyvä olla ja erityisesti polkupyörän renkaassa. Nauttikaa tekin syksyn ilmoista!
Vierivä pyörä ei sammaloidu mutta saattaa kyllä ruostua!perjantai 17. lokakuuta 2014
Mitenkäs se suu pannaan lumen kanssa?
Nyt se sitten alkoi! Torstaina sitä nähtiin Pikku-Huopalahdessa ja Haagan tienoilla. Ensimmäiset lumenhiutaleet lentelivät ilman lupaa Helsingin ilmatilassa. Itsehän en ole aivan neitsyt tätä kokemaan sillä kolme viikkoa sitten mökille Itä-Suomeen satoi jo maan valkoiseksi parin päivän ajaksi. Eli kyllä nuo hommat tiedetään ja osataan! Ei olla ensimmäistä kertaa pappia kyydissä eikä lunta kolaamassa!
Se säämies päätti vääntää kammesta yks'kaks yllättäen. Enkä tarkoita tällä Pekka Poutaa, mutta Saarentauksesta piippuineen en ole niinkään varma. Hänellä saattaa olla sormensa pelissä kun on jo aikaa sitten siirtynyt lähemmäs sitä lumen lähetysaluetta.
Mutta antaa sataa vaan vaikka lunta tupaan ja jäitä porstuaan! Minulla villahousut odottaa makuuhuoneen tuolinkarmilla ja toppatakki eteisen naulakossa. Pipon putsasin kesäpölyistä jo pari viikkoa sitten. Ainut, joka on vielä hieman vaiheessa, on talvikengät. Voi olla että hetkoinen pitää selvitä paksuilla sukilla ja kesäkalosseilla.
Meinasin lähiaikoina pistäytyä Veljekset Halosella tai jossain muussa laatuliikkeessä, jossa vanhakin saa palvelua eikä pelkästään hienohelmat ja lierihattu-kaulaliina-ukot. Niin eikä hinnoissa riistetä aivan kohtuuttomasti, mutta pitäähän siitä riittää Pomarfinnille ja kaupanpitäjällekin jotain. Mutta eiköhän ne jostain löydy uudet sopivat patiinit tuleviin pakkaskeleihin!
Niin, että valmiina ollaan! Antaa tulla vaan! Kyllä täällä kestetään!
Itä-Suomen talvikukkaset
Se säämies päätti vääntää kammesta yks'kaks yllättäen. Enkä tarkoita tällä Pekka Poutaa, mutta Saarentauksesta piippuineen en ole niinkään varma. Hänellä saattaa olla sormensa pelissä kun on jo aikaa sitten siirtynyt lähemmäs sitä lumen lähetysaluetta.
Mutta antaa sataa vaan vaikka lunta tupaan ja jäitä porstuaan! Minulla villahousut odottaa makuuhuoneen tuolinkarmilla ja toppatakki eteisen naulakossa. Pipon putsasin kesäpölyistä jo pari viikkoa sitten. Ainut, joka on vielä hieman vaiheessa, on talvikengät. Voi olla että hetkoinen pitää selvitä paksuilla sukilla ja kesäkalosseilla.
Meinasin lähiaikoina pistäytyä Veljekset Halosella tai jossain muussa laatuliikkeessä, jossa vanhakin saa palvelua eikä pelkästään hienohelmat ja lierihattu-kaulaliina-ukot. Niin eikä hinnoissa riistetä aivan kohtuuttomasti, mutta pitäähän siitä riittää Pomarfinnille ja kaupanpitäjällekin jotain. Mutta eiköhän ne jostain löydy uudet sopivat patiinit tuleviin pakkaskeleihin!
Niin, että valmiina ollaan! Antaa tulla vaan! Kyllä täällä kestetään!
Itä-Suomen talvikukkaset
tiistai 14. lokakuuta 2014
Sitä on ihmiselle paljon tarjolla televisiossa!
Kyllä taas ottaa hermoon kun pitää valita telkkarista mitä nyt katsoisi! Oli se vaan helppoa tuossa 50- ja 60-lukujen taitteessa. Televisiossa näkyi yksi musta kanava ja meidän kotinurkilla sekin lähetti pelkkää lumisadetta. Jos oli oikein mahdoton tuuri saattoi sateen keskeltä erottaa jotain liikettä. Kyllä silloin tuijotettiin silmät kipeiksi kaikki illat naapurin Asan välkkyvää lumiruutua. Tunnelmaa riitti kun paikalla oli koko kylän väki. Eikä ollut huolta ohjelmavalinnoista eikä kaukosäätimen pattereista.
Nyt on kanavia paljon enemmän kuin ihmisellä silmiä. Ei kerkiä katsoa mitään kun pitää koko ajan miettiä mitähän kanavaa katsoisi ja pelata kaukosäätimellä valintapeliä. Kauniit ja rohkeatkin on tullut jo varmaan 70 vuotta ja menossa on jo ainakin neljäs Ridge. Ainoa pysyvä siinäkin sarjassa on Brooke, joka on aina vaan nuoremman näköinen. Kyllä on tuossa ollut jollain Nordströmin klinikalla jatkuva naamanrustaustilaus. Mutta on se Brooke aina vaan melkoisen helppo katsella naamahoidoista huolimatta. Tosin itse lopetin sarjan seuraamisen ensimmäisen Ridgen ollessa maitopartainen nuorimies ja Brooken ollessa vielä luomuihminen.
Nykyisin kyrsii kun samat ohjelmat tulevat uusintoina harva se päivä ja uusia mainostetaan jo vuosi etukäteen. Nytkin pitäisi katsoa loppukeväästä 2015 alkava hyvä rikossarja, mutta arvaahan muistanko sitten. Sitten kesällä kun ihmisellä olisi aikaa katsella uusia ohjelmia kaiken päivää, tulee ne samat edellisen syksyn, talven ja kevään aikana esitetyt ohjelmat ja vielä päälle ne aikojen alussa 7-luvulla esitetyt sarjat. Ja tietenkin ne tulee kesän aikana ainakin 17 kertaa ettei vaan kellään jää vahingossakaan jokin ohjelma väliin. Sitten taas syys- ja lokakuussa alkaa uudet sarjat niin, että tallennuslaite käy kuumana ympäri vuorokauden.
Kyllä voisi ylioppilaslautakunta järjestää syksyllä kirjoitukset tv-sarjojen osaamisesta. Kysymykset voisi jakaa siten, että kysyttäisiin sarjojen yksittäisistä tapahtumista. Vaikka mitä oli Brookella yllä jaksossa numero 17837 viisi minuuttia alkuteksteistä tai mikä kukka oli sarjassa Emmerdale 15 minuuttia jakson 2475 alun jälkeen pubin etuportaalla tai missä kohtaa Vain elämää -sarjassa Paula Koivuniemi nielaisi kun Loiri lauloi tai mitä luoteja Belker käytti Hill Street Bluesissa. Jos noissa kirjoituksissa pärjäisi niin saisi oikeuden juhannuksena pitää päässään sheriffi McCloudin hattua.
Reilu vuosi sitten tulin hankkineeksi ElisaViihde-paketin. Siinä sivussa tehtiin kännykkä- ja nettiliittymäsopimuksetkin. En ole vieläkään aivan varma oliko se sopimus jotenkin edullinen vai ei. Olen kuitenkin tallentanut systeemillä hankinnan jälkeen melkein kaiken mahdollisen mikä kiinnostaa enkä ole esitysaikana katsonut ja olen tallentanut varulta monet katsotutkin. Täytyyhän ne olla tallessa jos jonain päivänä ei telkkarista tulisikaan mitään katsottavaa. Nyt minulla on reilut 200 elokuvaa ja yli 400 muita tallennuksia.
Olisi toistatuhatta tuntia tekemistä ja uutta vaan pukkaa tuutista. Pitäisihän sitä ehtiä hommata muutakin kuten käydä kaupassa tai liikkua itsensä läkähdyksiin niin kuin nykyinen terveysaate määrää. Onneksi voin ripustaa tabletin kuntopyörän sarveen ja siinä polkiessa katsella nauhoituksia tai suoria lähetyksiä. Siinä kuluu tunti polkien rattoisasti samalla kun rikosetsivä tutkii murhia ja pahoinpitelyjä. Saatatte arvata minkä tyylin ohjelmia yleensä katselen.
Kiirettä pukkaa, silmät väsyy ja kunto kohenee tai sitten ei! Kyllä pitäisi jokaisella kansalaisella olla monta telkkaria, useampi silmä, viihdepaketti ja puhelimessa maksullisen kanavakauppiaan soitonesto!
Helsinki on merikaupunki
Nyt on kanavia paljon enemmän kuin ihmisellä silmiä. Ei kerkiä katsoa mitään kun pitää koko ajan miettiä mitähän kanavaa katsoisi ja pelata kaukosäätimellä valintapeliä. Kauniit ja rohkeatkin on tullut jo varmaan 70 vuotta ja menossa on jo ainakin neljäs Ridge. Ainoa pysyvä siinäkin sarjassa on Brooke, joka on aina vaan nuoremman näköinen. Kyllä on tuossa ollut jollain Nordströmin klinikalla jatkuva naamanrustaustilaus. Mutta on se Brooke aina vaan melkoisen helppo katsella naamahoidoista huolimatta. Tosin itse lopetin sarjan seuraamisen ensimmäisen Ridgen ollessa maitopartainen nuorimies ja Brooken ollessa vielä luomuihminen.
Nykyisin kyrsii kun samat ohjelmat tulevat uusintoina harva se päivä ja uusia mainostetaan jo vuosi etukäteen. Nytkin pitäisi katsoa loppukeväästä 2015 alkava hyvä rikossarja, mutta arvaahan muistanko sitten. Sitten kesällä kun ihmisellä olisi aikaa katsella uusia ohjelmia kaiken päivää, tulee ne samat edellisen syksyn, talven ja kevään aikana esitetyt ohjelmat ja vielä päälle ne aikojen alussa 7-luvulla esitetyt sarjat. Ja tietenkin ne tulee kesän aikana ainakin 17 kertaa ettei vaan kellään jää vahingossakaan jokin ohjelma väliin. Sitten taas syys- ja lokakuussa alkaa uudet sarjat niin, että tallennuslaite käy kuumana ympäri vuorokauden.
Kyllä voisi ylioppilaslautakunta järjestää syksyllä kirjoitukset tv-sarjojen osaamisesta. Kysymykset voisi jakaa siten, että kysyttäisiin sarjojen yksittäisistä tapahtumista. Vaikka mitä oli Brookella yllä jaksossa numero 17837 viisi minuuttia alkuteksteistä tai mikä kukka oli sarjassa Emmerdale 15 minuuttia jakson 2475 alun jälkeen pubin etuportaalla tai missä kohtaa Vain elämää -sarjassa Paula Koivuniemi nielaisi kun Loiri lauloi tai mitä luoteja Belker käytti Hill Street Bluesissa. Jos noissa kirjoituksissa pärjäisi niin saisi oikeuden juhannuksena pitää päässään sheriffi McCloudin hattua.
Reilu vuosi sitten tulin hankkineeksi ElisaViihde-paketin. Siinä sivussa tehtiin kännykkä- ja nettiliittymäsopimuksetkin. En ole vieläkään aivan varma oliko se sopimus jotenkin edullinen vai ei. Olen kuitenkin tallentanut systeemillä hankinnan jälkeen melkein kaiken mahdollisen mikä kiinnostaa enkä ole esitysaikana katsonut ja olen tallentanut varulta monet katsotutkin. Täytyyhän ne olla tallessa jos jonain päivänä ei telkkarista tulisikaan mitään katsottavaa. Nyt minulla on reilut 200 elokuvaa ja yli 400 muita tallennuksia.
Olisi toistatuhatta tuntia tekemistä ja uutta vaan pukkaa tuutista. Pitäisihän sitä ehtiä hommata muutakin kuten käydä kaupassa tai liikkua itsensä läkähdyksiin niin kuin nykyinen terveysaate määrää. Onneksi voin ripustaa tabletin kuntopyörän sarveen ja siinä polkiessa katsella nauhoituksia tai suoria lähetyksiä. Siinä kuluu tunti polkien rattoisasti samalla kun rikosetsivä tutkii murhia ja pahoinpitelyjä. Saatatte arvata minkä tyylin ohjelmia yleensä katselen.
Kiirettä pukkaa, silmät väsyy ja kunto kohenee tai sitten ei! Kyllä pitäisi jokaisella kansalaisella olla monta telkkaria, useampi silmä, viihdepaketti ja puhelimessa maksullisen kanavakauppiaan soitonesto!
Helsinki on merikaupunki
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)