Matka mökille sujui rattoisasti radioa kuunnellen ja auringonpaisteesta nauttien.
Perillä odotti sula piha, jäinen järvi ja paennut vesi. No eipä siinä mitään muuta kuin patterit pöhisemään täysille, rakennuspuhallin hönkimään lisälämpöä, ilmalämpöpumppuun säädöt kohdilleen ja takkaan tulet. Ja lämpöä alkoi syntyä!
Ensimmäisen kerran oli mökin edustakin lumeton ja jäätön. Normaalisti edustalla on ainakin 1,5 metrinen isolta peltikatolta valunut jäätynyt lumivuori, jonka sulaminen ja levittäminen on kestänyt pahimmillaan puoliväliin kesäkuuta.
Ensimmäinen yö meni rattoisasti nopeasti lämmenneessä mökissä. Ainoastaan aamu toi yllätyksen. Koska kaupungin valot eivät olleet kertoneet illan ja yön tapahtumista,oli yllätys täydellinen. Maa oli peittynyt valkoiseen lumivaippaan.
Onneksi ei tarvinnut lähteä lumitöihin, sillä flunssapaholainen oli iskenyt ja päivän puuhiin kuuluivat ensisijaisesti kurkkukivun torjuminen ja orastavan yskän oikeaoppinen köhiminen.
Loppuaika pääsiäisestä kuluikin takakammarissa karanteenissa. Tavoitteena oli varjella paikalle saapunutta perheen nuorempaa polvea taudilta.
Pääsiäinen loppui sitten aikanaan ja paluu sivistyksen pariin koti-Stadiin koitti. Ei hellittänyt yskä ja lisukkeeksi saapui nuha. Lisäksi karanteeni ei auttanut, sillä tauti levisi perhepiirissä.Suurin hyöty tilanteesta onkin kolissut apteekkien ja nenäliinan valmistajien laariin. Jo mökkipaikkakunnan apteekkari sai osansa ja nyt myös Stadin apteekkari on kerännyt omat hyötynsä. Näillä pillerimäärillä luulisi meidän talouteen olevan tulossa melkoiset apteekkibonukset!
Kyllä naureskelin alkuvuoden flunssalta välttyessäni niitä, jotka eivät ottaneet rokotetta. Mutta en naureskele enää, sillä taisin saada palkkani siitä riemusta näinä viikkoina!
Eli yskitään ja niiskutellaan matkan päästä jos tavataan! Ja laitetaan käsidesit peliin!
