Olenko iloinen vai en? En juurikaan tiedä. Taitaa vanhuus rassata melkoisen ikävällä tavalla kivassa asiassa. Edessäni on matka Kiinaan. Viimeksi kuluneen viikon aikana kun olen kulkenut kaupungilla, olen havainnut Suomessa lukuisan määrän kiinalaisia turisteja. Minusta on oikeus ja kohtuus, että teen vastavuoroisuusmatkan heidän kotikonnuilleen. Ja minä kun olen jo nähnyt Helsingin monta kertaa niin vaihtelukin virkistänee.Siis miten vanhuus rassaa? No aina ennen kun on ollut edessä matka jonnekin kotirappua pidemmälle, olen ollut innoissani. Olen sielultani aivan taatusti maailmankansalainen. Ulkomaa on syvällä sielussani ja kotimaa yhtä syvällä kynsieni alla. Mutta nyt on jotenkin toisin! Odotukset ovat aavistuksen pelonsekaisia. Eikä siinä ole juurikaan merkitystä sillä, että matkakohteen aakkoset ovat oudot ja intonaatio on minulle täysin tuntematon.
Olen kokenut semmoista ennenkin. Ei ole auenneet Intian eikä Thaimaan eikä Kreikan eikä muutaman muunkaan maan aakkoset. Huolimatta kielikurssista, huonoa oli ymmärtää venäläistenkin kirjoitusta. Miksi ne ei muualla osaa käyttää oikeita aakkosia vaan ovat kehittelleet omia vänkkyröitään? Eikö voitaisi sopia, että ensi viikosta alkaen puhutaan maapallolla joko suomea tai sitten englantia selvästi ääntäen? Se olisi kaikkien kannalta parasta. Ainakin minun!
Mutta olen kyllä matkaan valmistautunut! Olen varannut pussillisen selkäsärkypillereitä ja iPadille monenlaisia appseja eli sovelluksia. Nyt on laitteella Kiinan sääappsi, kielenkääntöappsi, kartta-appsi ja kaikki vanhat tarpeelliset ja tarpeettomat appsit odottamassa tarvettaan. Lisäksi on kuvat passista, lipuista, matkalaukuista, matkaohjelmasta, mökillä pyörivästä oravasta, moottorisahan teräketjun mallista, printterin mustekasetista ja vaimon kukkapenkistä. Kyllä niillä pitäisi pärjätä Kiinassakin saati Helsingin kauppatorilla. Tosin sääappsi on kirjoitettu kiinaksi enkä tiedä minkä paikkakunnan säätila siinä kulloinkin näkyy. Olen ajatellut, että katson sen seudun säätilaa, jossa on sillä hetkellä lämpimintä ja aurinkoisinta. Tosin tuollaisen sään osuminen olinpaikkakunnalleni on hieman sattuman kauppaa. Mutta ainahan sopii toivoa!
Mutta näillä mennään ja muutaman päivän kuluttua Finnairilla ja Air Chinalla. Kumpihan on parempi? Matkakuume antaa kuitenkin edelleen odottaa itseään. Ehkä se sieltä vielä tulee! Ja kerron ehkä retkestäni lisää kunhan pääsen käyttämään appsejani, kameraa, sen kolmea akkua ja neljää muistikorttia.
Elikkä Tsaina hiör Ai kamm!
